Salkkutapahtumani mahalaskun keskellä

Sijoituspäiväkirja

Joulukuu 2018

Tässä vaiheessa joulukuuta lienee tarpeetonta kirjoittaa osakemarkkinoilla tapahtuneesta korjausliikkeestä, romahduksesta tai käänteestä. Millä nimellä sitä tulemme kutsumaan, voimme tietää vasta myöhemmin. Suhtautumiseni kurssilaskuun on muuttumaton. Pyrin ostamaan hyvien yhtiöiden osakkeita edullisesti. Tavoitteeni on kasvattaa osinkovirtaa, jolla voin ostaa lisää osakkeita tai jonain päivänä maksaa laskuni. Suurella todennäköisyydellä osinkovirtani kasvaa myös ensi vuonna. Vaikka harrastan ja harjoittelen spekulatiivista sijoittamista, strategiani ytimeen ei kuulu markkinoiden ajoittaminen. Kurssitasojen ollessa nyt alempana, tulen kuitenkin todennäköisesti sijoittamaan osakemarkkinoille enemmän varoja kuin aiemmin kuluneena vuonna.

Ostin lisää Nordean, Dometicin ja Flowers Foodsin osakkeita. Nordea houkutteli ainakin näennäisellä edullisuudellaan ja osinkotuotollaan. Nordean kohdalla tulee luonnollisesti mieleen kysymys ennakoiko markkina jotakin yhtiökohtaista, jota piensijoittajat eivät osaa ottaa huomioon? Dometic, ruotsalainen erikoistunut laite- ja tarvikevalmistaja, vaikutti myös mielestäni edulliselta ja suhteellisen laadukkaalta. Tosin sen tuotteiden loppumarkkina, erityisesti asuntoautojen ja veneiden kysyntä, on varmasti syklinsä huipulla. Flowers Foodsia päätin lisätä puolestaan sen vuoksi, että se valmistaa leipää ja toimii ainoastaan Yhdysvalloissa. Siksi yhtiö hyötyy suuresti Yhdysvaltojen yritysveron laskusta, eikä sen liiketoimintaan suuresti vaikuta kauppasodat tai muut otsikoissa olleet uhat.

Joulukuussa tein salkkuni siivousta. Halusin eroon epäonnistuneista sijoituksista, jotka eivät maksaneet osinkoa ja joiden liiketoiminta ei kulkenut toivotulla tavalla. Ensin myin General Electricin osakkeet. Sijoitukseni tähän kaatuvaan jättiläiseen oli surkea. Selkeitä varoitusmerkkejä olisi ollut näkyvillä useaan otteeseen, mutta en reagoinut vaan elättelin toiveita käänteestä. Tämä on yksi virheistä, jonka toistamiseen olen ollut taipuvainen. Nyt sijoituksesta jäljelle jäänyt pääoma on arvo-osuustililläni sijoitettavissa tuottavammin uudelleen.  Kuun viimeisenä kauppapäivänä myin myös ruotsalaisen Muntersin osakkeet samasta syystä kuin GE:n. Ajoitukseni Muntersiin oli epäonnistunut ja yhtiö ei kyennyt kääntämään vaikeuksia voittoon datakeskusliiketoiminnassaan.

Kuun viimeisen päivän seurannassa näkyi markkinoiden mahalasku. Osinkosalkkuni arvo päätti kuun puolivälin seurannassa täpärästi yli 200 000 euron ja kokonaisvarallisuuteni ylsi 359 000 euroon. Tässä vaiheessa on selvää, että osinkosalkkuni kehitys vuonna 2018 on ollut pettymys. Vuodesta löytyy kuitenkin muutama valopilkkukin. Analysoin päättyvää vuotta tarkemmin seuraavissa kirjoituksissa tarkemmin.

***
Nyt voi olla hyvä hetki aloittaa osakesijoittaminen. Lue Vaurastumisen välineet.

Osa 2: Aika ryhtyä kurinalaisemmaksi sijoittajaksi

Viime viikolla ruodin ja ripitin itseäni osakesalkkuni toteutuneesta tuotosta viimeisen kymmenen vuoden aikana. Olen saavuttanut 5,5 prosentin keskimääräisen vuosituoton. Euroissa tuotto on tarkoittanut noin 7300 euron kasvua vuodessa ja kymmenessä vuodessa noin 73 000 euron arvonlisäystä. Tämä on tullut niin osinkojen kuin arvonnousun yhteisvaikutuksesta. Olen asettanut itselleni noin kuuden prosentin tuottotavoitteen.

Miksi en ole yltänyt korkeampaan tuottoon? Listasin viime viikolla kolme tärkeintä syytä, jotka kumpuavat etenkin sijoitusprosessistani:

• Pääomaa syövät epäonnistuneet sijoitukset.
• Tappioiden katkaisemisen välttely.
• Vähälukuiset voittojen kotiuttamiset.

Tämänkään kirjoituksen tarkoituksena ei ole selitellä. Listaan kuitenkin syyt, jotka selittävät yllä mainittua tuottoprosenttia. Suurin syy luonnollisesti on se, että minulla ei ole ollut vuonna 2008, jolloin olisi ollut yksi parhaista hetkistä sijoittaa, yli sataatuhatta euroa pääomaa. Sen sijaan olen kuukausi kuukaudelta sijoittanut nouseviin kursseihin. Tuottoprosentin laskentatapa [(salkun arvo-talletukset)/talletukset/sijoitusvuodet] ei siis yksinkertaisuudessaan anna täysin oikeaa kuvaa. Lisäksi merkittävä osa pääomastani on ollut käteisenä tai lainattuna salkustani vaihtoehtoisiin sijoituksiin, tälläkin hetkellä noin 7 prosenttia salkkuni arvosta. Kolmanneksi, osinkosijoittamiseen perustuvan strategiani tuotto perustuu pääasiassa osinkoihin ja mainitsemani tuotto on nettotuotto.

Olen tallettanut osinkosalkkuuni yli 130 000 euroa omaa pääomaa ja salkkuni arvo on yli 200 000 euroa. Koska pääomaa on kertynyt jo kohtuullinen määrä, jokainen tuottoprosentti enemmän tarkoittaa useita tuhansia euroja. Jos ja kun aion elää sijoitusteni tuotoilla, yhden prosenttiyksikönkin lisätuoton virittäminen salkusta on erittäin tärkeää. Loppujen lopuksi en elä prosenteilla vaan euroilla. Tavoitellessani taloudellista riippumattomuutta ja halutessani tehdä sijoittamisesta ammattin, edellisessä kirjoituksessa peräänkuuluttamani kurinalaisuus, on tässäkin valossa erittäin tärkeää.

Aloitan kurinalaisuuden toteuttamisen seuraavilla toimenpiteillä:

• Yhden alisuoriutujayhtiön myynti joulukuussa, kuten aina vuoden alussa listaan.
• Yhden matalaa, alle kolmen prosentin osinkotuottoa ostohinnalleni, maksavan yhtiön myynti. Valikoimana Rapala, F-Secure, YIT, Munters tai HKScan.
• Voiton kotiuttaminen yhdestä sijoituksesta.

Tehdään näillä toimenpiteillä nopea ryhtiliike ja viritetään lisätuottoa salkusta välittömästi!

Aika tulla kurinalaisemmaksi sijoittajaksi?

Vaurastumiseni ei ole ollut sijoitustuottojen ansiota. Vuodesta 2008 saakka katsottuna ja viimeaikaisen kurssilaskun jäljiltä keskimääräinen vuosituottoni [(salkun arvo - talletukset) / sijoitusvuodet] on noin 5,5 prosenttia. En ole saavuttamaani tuottoon tyytyväinen. Koska seuraan osakemarkkinoita lähes päivittäin sekä opiskelen ja harjoittelen sijoittamista minun pitäisi pystyä parempaan. Alhaiseen prosenttilukuun on useita selityksiä ja syitä, mutta tässä kirjoituksessa aion perata tarkemmin miksi prosenttiluku on mitä on ja mihin vaurastumiseni on oikeastaan perustunut.

Suurimpina syinä toteutuneelle tuotolle näen ne tyypilisimmät: epäonnistuneet sijoitukset, jotka ovat syöneet pääomaa, tappioiden katkaisemisen välttely ja vähälukuiset myynnit voittojen kotiuttamiseksi. Salkkuni tuottoa on merkittävästi laskenut epäonnistuneet sijoitukset yhtiöihin, joiden liiketoiminta on heikentynyt. Heikon liiketoiminnan kehityksen myötä osakekurssi on laskenut ja lopulta yhtiö on joutunut leikkaamaan osinkoaan. En ole osannut myöntää epäonnistuneita sijoituksia ja katkaista tappioita. Olen jäänyt roikkumaan huonosti tuottaviin yhtiöihin. Toisaalta en ole myöskään kotiuttanut voittoja sijoituksista, joiden arvostustasot olisivat myynnin perustelleet.

Vaikka olen useasti tässä blogissa koettanut patistaa itseäni myymään salkustani esimerkiksi osinkoa leikanneet yhtiöt, monet löytyvät salkustani edelleen. Joulukuussa onkin aika myydä ainakin yksi. Vähintäänkin pääomatuloverojen pienentämiseksi. Olen jo pitkään pohtinut esimerkiksi Nesteen myyntiä. Mielestäni yhtiö tuskin pystyy säilyttämään nykyisen kannattavuustasonsa ja olisi parasta luopua osakkeista hyvän sään aikana. Katsotaan tulenko painamaan myyntipainiketta.

Nähdäkseni, osinkotulojeni kasvu on perustunut kuukausittaisiin pääoman lisäyksiin, osinkojen uudelleen sijoittamiseen ja laajaaan hajauttamiseen, joka on pienentänyt epäonnistuneiden sijoitusten vaikutusta osinkotuloihin. Ajoittain olen hairahtunut huolimattomiin sijoituksiin, jotka eivät maksa kaksista osinkoa, esimerkiksi käyköön Munters. Myös sen osakekurssi on lähes puolittunut ostohinnastani. Munters on siis selkeä esimerkki epäonnistuneesta sijoituksesta, jota ei olisi koskaan pitänyt tehdä ja tappio olisi tullut katkaista heti alkuunsa. Koska osinkotulojen kasvattaminen on päätavoitteeni taloudellisen riippumattomuuden tavoittelussa, pitäisi minun tehdä sijoituspäätökseni pitkälti päätavoitteeni valossa.

Sijoitustuottojen sijasta vaurastumiseni on eniten perustunut pienenä pysyneisiin kuluihin ja kasvaviin tuloihin. Säästöni ovat siis kasvaneet. Asun edelleen suhteellisen vaatimattomasti, kulutan kohtuudella ja ostan ruokatarvikkeet Ldilistä. Olen jatkanut osakesijoittamisen tahtia lähes muuttumattomasti lähes kymmenen vuotta. Samalla olen kuitenkin rakentanut uusia alustoja vaurastumiselle, tehnyt niin asuntosijoituksia kuin lukuisia vaihtoehtoisia sijoituksia. Näin kokonaisvarallisuuteni on kasvanut lähes joka kuukausi. Vain suuret laskut osakkeiden arvossa, ovat vetäneet kokonaisvarallisuuttani alaspäin.

Olen valinnut osakesijoitukset pääasialliseksi sijoitusmuodokseni. Osakkeet ovat tärkein vaurastumisen vauhtipyöräni. Osakesijoitukset edustavat noin kahta kolmannesta kokonaisvarallisuudestani. Kun markkinatilanne on kääntymässä epäsuotuisampaan suuntaan, sijoitustuottoja ei voi tehdä enää puolivillaisilla sijoituspäätöksillä. Minun on siirryttävä systemaattisempaan ja kurinalaisempaan sijoittamiseen. Tässä riittäneekin aihetta uusille kirjoituksille jatkossa!

***
Älä tee niin kuin minä teen vaan tee niin kuin minä kirjoitan. Lue Vaurastumisen välineet.

Kumia viinan tilalle

Sijoituspäiväkirja

Marraskuu 2018

Ostin lisää Nokian Renkaiden osakkeita 35 kappaletta. Viimeaikaisen kurssilaskun myötä osake on mielestäni kohtuullisesti arvostettu ja yhtiön liiketoiminnalla pyyhkii hyvin. Kasvunäkymiä on erityisesti Yhdysvaltain markkinoilla, vaikka pidän tehdasinvestointia Amerikan kilpailuille markkinoille melko riskipitoisena. Nokian Renkaat on minulle kuitenkin omistus, jonka näen tuottavan tasaista osinkovirtaa yli suhdanteiden.

Marraskuun puolivälissä myin osakeannista hankkimani Altian osakkeet pienellä voitolla pois. Valitettavasti en tullut myyneeksi toisen tulokkaan, VMP:n, osakkeita ajoissa. Tällä hetkellä kurssi on viidenneksen antihinnan alapuolella. Toivoin pääseväni irti VMP:stä irti ennen kuin pääomistaja Sentica Partnersin este myydä osakkeita poistuu. Altian myynnin jälkeen salkussani on nelisen tonnia käteistä eri valuutoissa.  Joulukuussa voisikin laittaa parisen tonnia työhön, jottei käteisen määrä kasva entisestään.

Kuun lopussa vietin reilun viikon tropiikin lämpimässä lepäämässä. En juuri katsellut pörssikursseja ja päivärytmissä ei ollut mitään työhön viittaavaa. Enpä muista milloin olisin ollut yhtä pitkään paikoillaan. Aamuherätys oli asetettu aivan viime hetkeen, kun vielä ehti hotellin aamiaiselle ja sen jälkeen suuntasin altaalle lukemaan. Luvun alle en ottanut edes sijoituskirjallisuutta! Viikon aikana ehdin kuitenkin vähän hiomaan ajatuksia päivätyön jälkeisestä elämästä.

Kirjoitankin tätä merkintää rantaravintolasta shortseissa ja T-paidassa, joten kuun puolivälin luvut jäävät kirjaamatta ylös tähän kirjoitukseen. Muistiini on kuitenkin jäänyt se seikka, että aiemmilta vuosilta tutuksi tullutta noin 50 000 euron nettovarallisuuden kasvua tuskin tulen tänä vuonna näkemään. Ainoa toivo voi olla pörssin nousuralli joulukuussa. Jälleen kerran muistutan itseäni, että vuodet ovat lähinnä symboliikkaa ja sijoitusten tuottama kassavirta tulee toivottavasti jonain päivänä kustantamaan leppoisamman elämäntyylin.

Sijoittaminen on minulle yrittämistä

Pidän itseäni yrittäjähenkisenä: olen aina ostanut ja myynyt tavaraa, tehnyt työtä omaan lukuuni ja työstänyt ajatuksia yritystoiminnasta. En ole kuitenkaan onnistunut ponnistamaan yrittäjäksi. Tähän ikään saakka olen ollut palkkatyössä täysipäiväisestä vuodesta 2009 lähtien. Koska käänteentekevää liikeideaa ei ole mieleeni juolahtanut, on kymmenessä vuodessa sijoittamisesta tullut minulle yritystoimintaa.

Kun sijoitan säästöni, koen rakentavani omaa "liiketoimintaa" työssä käydessäni. Liiketoiminnan tuottama kassavirta kasvaa säästöjeni ja sijoitusten onnistumisen suhteessa. Mitä enemmän onnistun säästämään, sitä suurempi on liiketoimintani tase. Mitä paremmin onnistun valitsemaan laadukkaita yhtiöitä ja sijoittamaan niihin oikeaan hintaa, sitä paremmin suojaan tasetta ja kasvatan kassavirtaa. Sijoittaminen liiketoimintana on antoisaa, koska kerran tehty hyvä työ, sijoituskohteisiin tutustuminen ja sijoituspäätös, tuottaa kassavirtaa osinkoina vuodesta toiseen.

Kymmenvuotisen sijoitusuran ansiosta liiketoimintani tuottaa kassavirtaa verojen jälkeen jo hieman alle siivojan keskimääräisen kuukausipalkan verran. Veroja arvioisin sijoitustoiminnastani menevän kuitenkin vähintään kaksinkertaisesti, mutta jätetään tämä aihe edellisten kirjoitusteni varaan. Sijoittaminen ja varojen hallinnointi on aikaavievää puuhaa. Jos en pitäisi sijoittamisesta, en varmasti käyttäisi siihen näin paljoa aikaa. Siivoojaa paremmalle tuntipalkalle tuskin pääsisin. Hiljalleen tuntikohtainen ansio kuitenkin kasvaa, kun sijoitustoiminta on rutinoituneempaa ja aiemmat sijoitukset luovat tuottoa ilman ajallista panostusta. Yritystoimintani siis skaalautuu.

Tässä blogissa markkinoimani julkaisut ovat yritelmä omasta skaalautuvasta liiketoiminnasta. Olen kerran kirjoittanut ja kuvittanut julkaisut ja niiden myynti sekä toimitus tapahtuu täysin sähköisesti. Pystyn teoriassa myymään julkaisuja rajoittamattoman määrän, vain markkinointi ja potentiaalisten asiakkaiden määrä on haaste ja rajoite. Julkaisujen päivittäminen on kuin sijoituskohteiden seurantaa. Sijoittajan ja yrittäjän tulee varmistua, että sijoituskohteet tai tuotteet ovat hyvässä kunnossa ja tulevat kantamaan hedelmää myös tulevaisuudessa.

Tavoitteenani on tehdä sijoittamisesta päätyöni. Ehkäpä välivaihe kohti tavoitetta voisi olla se, että teen nykyisestä päätyöstäni sivutyön ja sivutyöstä päätyön. En usko, että pystyn kuitenkaan tekemään jotakin omaa puoliteholla. Koen, että olisi parempi hypätä yhdellä loikalla ja pakottaa itsensä opettelemaan taidot ja löytämään keinot. Yrittää. Kuten sijoittamisessa, kaikessa tulee virheitä, onnistua voi vain aloittamalla ja koettamalla.

***
Tee sivubisnestä sijoittamisella, lue Vaurastumisen välineet.

Maaorja verokoneessa

Maaorjuuden aikakaudella, joka kesti Euroopassa satoja vuosia, maanviljelijöillä oli velvollisuus kuokkia maaherran maita tai tehdä muita töitä useita päiviä viikossa korvauksetta. Lisäksi maaorjat saattoivat joutua maksamaan lisämaksuja esimerkiksi myllyn käytöstä, joka oli maaherran omistuksessa. Korvauksettomasta työstä maaorja sai suojaa maaherralta, joka varusti ritareita. Maaorjalla ei ollut vapautta poistua maaherran mailta, mutta joissakin tapauksissa saattoi onnistua ostamaan itsensä vapaaksi.

Nykyiseen yhteiskuntaan nähden tilanne ei ole juuri muuttunut. Maaorjuus on vain ottanut hienovaraisemman muodon. Veroja maksetaan monia arvokkaita tarkoitusperiä varten: koulutusta, terveydenhoitoa ja järjestyksenpitoa varten, vain muutamia mainitakseni. Olennainen ero on kuitenkin se, että tänä päivänä vähänkin keskimääräistä enemmän ansaitsevat, tekevät maaherralle palkattomia päiviä helposti kolme päivää viikossa. Mitä vähemmän ansaitset, sitä vähemmän kuokit maaherran pellolla. Lisäksi, niin köyhiä kuin varakkaita rasittaa joko korkeat vuokrat tai asuntolainanlyhennykset, mitkä vievät merkittävän osan verojen jälkeisistä tuloista.

Ylsin tänä vuonna ensimmäistä kertaa iltapäivälehtien verokoneeseen, johon pääsee muiden tirkisteltäväksi jo 100 000 euron vuosituloilla. Vuosituloihin lasketaan sekä ansio- että pääomatulot. Ylsin koneeseen keskimääräistä korkeimpien ansiotulojen ja merkittävien pääomatulojen takia. Yli kymmenen vuoden säästäminen ja sijoittaminen alkavat näkyä vuositasolla. Reilusti yli kolmannes tuloistani menee valtiolle. Kuukausi kuukaudelta kartutan kuitenkin pottia, jolla voin ostaa vapauden palveluksestani maaherralle. Maksusta voi tulla suurempi jos demarit voittavat vaaleissa ja toimeenpanevat exit-veron, kuten maaorjille vuosisatoja sitten.

Euroopan historiassa rutto oli taitekohta, jossa maaorjuus alkoi vähitellen purkautua. Kun ihmisiä oli vähemmän, maaorjat alkoivat saada enemmän oikeuksia. Tänä päivänä lisääntynyt valveutuneisuus säästämisestä ja sijoittamisesta on taitekohta, jossa yhä useammat oivaltavat keinon ostaa tiensä ulos valtion palveluksesta. Yhteneväistä vuosisatojen takaisen maaorjan ja nykypäivän asuntolainaorjan välillä lienee kaipuu vapaudesta. Kukapa haluaisi kuokkia toisen peltoa kuolemaan saakka?

***

Osta itsesi ulos maaorjuudesta. Lue Vaurastumisen välineet.

Mitä yhtiöitä ajattelin ostaa nyt?

Osakekurssien laskettua näin aiheelliseksi ja tarpeelliseksi listata ajatuksiani potentiaalisista sijoituskohteista, keskittyen yhtiöihin, joiden osakkeita minulla on jo salkussani. Seuraavassa listauksessa ei ole tarkoitus tehdä syvääluotaavaa analyysiä, vaan kirjata ylös ajatuksiani yhtiöiden ympärillä.

Salkkuuni talletan kuukausittain noin 1000 euroa lisää käteistä ja salkkuun palautuu vaihtoehtoisissa sijoituksissa lainassa ollutta pääomaa noin 4000 euron edestä seuraavan kolmen kuukauden aikana. Sen vuoksi ostokandidaatteja on oltava jonossa jatkuvasti. Etsin ostettavaa kolmessa kategoriassa: suomalaiset yhtiöt, ruotsalaiset yhtiöt ja amerikkalaiset yhtiöt. Ruotsalaisiin osakkeisiin sijoitan nyt erityisesti siksi, että kruunu on edullinen ja amerikkalaisiin yhtiöihin sijoitan uudelleen saamani dollariosingot.

Mitä yhtiöitä tarkkailen ja tarkastelen tällä hetkellä?

Suomalaiset yhtiöt

• Vaisala. Vaisala on yksi salkkuni kulmakivistä. Keskiostohintani on vähän päälle yhdeksän euroa, mutta Vaisala on tullut huipputasoltaan houkuttelevasti alaspäin. Olen usein ostanut Vaisalaa, kun kurssi on laskenut. Vaisalan myynti ja tilaukset laskivat merkittävästi kolmannella kvartaalilla suurten projektitoimitusten puutteen vuoksi. Onko kyseessä lyhytaikainen ongelma vai ainoastaan ajoituksellinen murhe?  Vaisala teki hiljattain historiansa suurimman yritysoston vahvistaakseen sääliiketoimintaansa, jonka orgaaninen kasvu on ollut laimeaa. Teollisuuden mittalaitteiden myynti sen sijaan jatkaa kasvuaan. Toivoisin Vaisalan osakekurssin vielä laskevan hivenen - laatua paremmalla hinnalla.
• Citycon. Ostin Cityconia ensimmäisen kerran vasta hiljattain. Kurssilaskun myötä ostokseni on pakkasella. Pieni täydennyserä voi tulla kyseeseen, mutta ostoa tuskin tulen tekemään aivan heti. Kiinteistöyhtiö on houkuttelevasti arvostettu, tosin yhtiön näkymätkään eivät ole ihanteelliset. Cityconin kohdalla on mahdollista, että yhtiön pääomistaja tekee siitä lunastustarjouksen ja näin nykyiset omistajat pääsevät yhtiöstä irti preemion turvin. Jos tämä skenaario ei toteudu, sijoittaja voi nauttia kohtuullisen turvallisesta ja korkeasta kvartaaliosingosta.
• Nokian Renkaat. Ostin Nokian Renkaiden osakkeita neljästi vuonna 2014 yhtiön kohdattua vaikeuksia niin verottajan kuin Venäjän markkinoiden suunnasta. Tämän vuoden kurssilaskun jäljiltä tein jo pienen lisäyksen yhtiöön. Nokian Renkaat panostaa kasvuun, sillä on kattava oma jakelukanava, palkitut tuotteet ja kustannustehokas tuotanto. Vaikken alunperin nähnyt Nokian Renkaita pitkäaikaiseksi omistukseksi, on yhtiöstä tullut yksi salkkuni kulmakivistä.

Ruotsalaiset yhtiöt

• Byggmax. Halparautakauppa on rajusti miinuksella salkussani. Byggmaxilla on ollut sisäisiä itseaiheitettuja vaikeuksia, esimerkiksi epäonnistunut yritysosto nettikauppaan, ja lisäksi osakekurssia on mielestäni kohtuuttomasti painanut yleinen kivijalkakauppojen hyljeksintä. Byggmax on saanut tehtyä liiketoiminnan käänteen verkkokaupasas ja tuloskehitys on kääntynyt parempaan suuntaan. Yhtiö jatkaa samalla uusien kauppojen perustamista. Tarina muistuttaa hieman Hennes&Mauritzia ja rakentamisen käänne huonompaan voi olla käsillä. Silti saatan olla valmis ostamaan pienen erän lisää Byggmaxia: pidän yhtiön konseptista. Haluaisin kuitenkin ensin nähdä, että yhtiön kauppakohtaiset myyntiluvut kääntyvät kasvuun.
• Nordic Waterproofing. Kuten Cityconia, ostin NWG:tä vastikään ensimmäisen erän. Ajoitus oli kehno, mutta pidän yritystä mielenkiintoisena kasvutarinana. Toimiala ei ole houkuttelevimmasta päästä ja epäilen hieman tapaa, jolla yhtiö yhdistää tuotevalmistuksen ja asennustoiminnan saman katon alle. NWG raportoi kuitenkin vakuuttavia kasvulukuja ja osake vaikuttaa kohtuullisesti arvostetulta.
• Dometic. Olen tarkastellut Dometicia omassa kirjoituksessa. Dometicin osakekurssi laski voimakkaasti viimeisen tulosjulkistuksen yhteydessä. Yhtiö takoo kelpo lukuja, mutta sen tulevaisuutta varjostaa erityisesti Yhdysvaltojen asuntoauto ja -vaunumarkkinan kehitys, joka on tyypillisesti syklinen ja on kasvanut voimakkaasti jo pitkään. Syklisyyttä vastaan Dometic pyrkii panostamaan jälkimarkkinaan, joka näyttelee jo merkittävää osaa sen liikevaihdosta.

Ruotsalaisista yhtiöistä olen tarkastellut myös Ahlsellia, joka on hiljattain pörssiin listautunu tekninen tukkukauppiasta. Sen osakekurssi on laskenut alle listautumishinnan, vaikka liiketoiminta menee mallikkaasti niin Ruotsin päämarkkinalla kuin Suomessa. Yhtiön liiketoiminta ei ole niin voimakkaasti riippuvainen uudisrakentamisesta kuin voisi helposti kuvitella. Tässä kohtaa jatkan yhtiön tarkkailua.

Amerikkalaiset yhtiöt

Nykyisistä omistuksistani en ole löytänyt potentiaalista ostokohdetta. Pikemminkin, myyntilistalla minulla on General Electric, joka on päätymässä omassa sarjassani epäonnistuneimpiin sijoituksiin. Myynti olisi luonnollisesti tullut tehdä jo kauan aikaa sitten, jos olisin noudattanut periatteitani. Loppuvuosi on varmastikin lopullinen hetki irtautua GE:stä ja sijoittaa varat tuottavammin. Yksi sellainen saattaisi olla Flowers Foods. Sen kanssa haluan kuitenkin katsoa ensi viikolla julkistettavan kvartaalituloksen yli.

***
Aloittamassa osakesijoittamista? Lue Vaurastumisen välineet ja vältä pahimmat karikot.

Lokakuussa meni kymppitonni

Sijoituspäiväkirja

Lokakuu 2018

Ostin lokakuussa 100 kappaletta lisää Nordeaa, joka joutui vaihteeksi osaksi rahanpesua koskevia huhuja. Niiden myötä osakekurssi laski alle yhdeksän euron ja näin mahdollisuuden lisätä omistustani yhtiössä. Korkea osinkotuotto ja pankin mahdollisuus hyötyä nousevista koroista rohkaisivat panostamaan Nordeaan. Vain päiviä oston jälkeen markkinoita alkoi koulia laajamittainen kurssilasku. Nordeakin laski noin euron verran ostotasoltani.

Kirjoitin muutama viikko sitten blogin otsikolla Kuinkasuhtaudun kurssilaskuun. Vaikka ajatukseni ovat pääpiirteissään selkeät, voi sijoitusten toimeenpano olla käytännössä hankalaa. Yllä mainitun Nordea-ostoksen jälkeen olen ollut jähmettynyt. En ole ostanut enkä myynyt osakkeita. Minulla on tarkkailulista sekä hyvä käsitys monista yhtiöistä ja osakkeista kymmenen vuoden osakesijoittamisen jälkeen. Tänä viikonloppuna minulla oli tarkoitus laatia pieni ja lyhyen aikavälin osto-ohjelma ja miettiä mahdollisia osakemyyntejä.

Minulla on tällä hetkellä osinkosalkussani varoja tehdä yksi ostos euromääräisesti, kruunumääräisesti ja dollarimääräisesti. Aion lähteä hakemaan sijoituskohdetta siis Suomesta, Ruotsista ja Yhdysvaltain pörssistä, mieluiten lisäten omistusta jo olemassa olevassa positiossa. Lisää pääomaa salkkuuni tulee taas muutaman viikon päästä kuukausittaisen säästösumman verran ja paritonnia siirtäessäni vaihtoehtoisista sijoituksista irtoavia varoja takaisin osinkosalkkuuni. Ostokohteiden tarkastelu on oman kirjoituksensa arvoinen omien ajatusten selventämiseksi.

Lokakuussa osakesalkun arvo laski noin 10 000 euroa. Kuun puolivälin seurannassa, ennen voimakasta kurssilaskua, salkun arvo oli noin 204 000 euroa (viime kuussa 212 000 euroa). Kokonaisvarallisuuteni sinnitteli yli 360 000 euron. Kuun lopussa vuoden alusta kertynyt osinkopotti ylsi lähes 5600 euroon ja on siten matkalla 6000 euroon. Osakekursseihin sijoittajalla ei ole vaikutusvaltaa, mutta osinkokertymä on ennustettavampi ja paremmin kontrolloitavissa oleva elementti.

***
Rakenna itsellesi osinkosalkku, aloita lukemalla Vaurastumsisen välineet.

Tonttimaata ja energiantuotantoa Hawailla

Kuukausi sitten kirjoitin muutamista vaihtoehtoisia omaisuuslajeja hallinnoivista yhtiöistä Yhdysvaltain pörssissä. Monet yhtiöistä maksavat kohtuullsien korkeaa osinkoa vakaina pidettyjen omistusten tuotoista. Varjopuolena tulee usein raskas velkalasti, jonka takia korkojen muutokset vaikuttavat herkästi yhtiöiden ansaintaan sekä omaisuuserien arvostukseen.

Varjopuolista huolimatta, tai niistä piittaamatta, olen jo pitkän aikaa tutkinut tätä yhtiökenttää ja tehnyt varovaisia sijoituksia. Johtoajatuksena on luoda korkeaa kassavirtaa heti ja hyväksyä se, ettei osingonmaksu välttämättä kasva. Tällaisiin yhtiöihin sijoittaessa on myös pystyttävä hyväksymään, että jotkut yhtiöt leikkaavat osingonmaksuaan tai päättävät sen kokonaan. Hajautus, ajoitus ja huolellinen tutustuminen yhtiöihin ovatkin jälleen avainroolissa.

Mitä muita yhtiöitä olen tarkastellut edellisen kolmen lisäksi?

Safety, Income and Growth Inc. (SAFE)

Kyllä, yrityksen nimi saattaa kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta. SAFE:n liikeideana on omistaa tontteja ja vuokrata niitä kiinteistönomistajille. Yhtiö omistaa muun muassa Miamin lentokentältä tontteja, joilla on liikekiinteistöjä. SAFE omistaa tontteja suhteellisen tasaisesti tontteja ympäri Yhdysvaltoja. SAFE on ulkoisesti hallinnoitu REIT-yhtiö, joka maksaa hallintayhtiölle prosentin hallinnointipalkkiota ja lisäksi muita taloushallinnon kuluja.

Maanvuokrauksen etuna kiinteistösijoittamiseen nähden on luonnollisesti se, ettei maa tarvitse jatkuvia investointeja, kiinteistönomistaja puolestaan on sidottu maahan ja siten tonttivuokrassa on tyypillisesti vuotuiset vuokrankorotukset. Suomeenkin on perustettu muutamia tonttirahastoja - jälleen kerran sievoisilla kuluilla varustettuna. Sijoittamalla SAFE:n voi päästä kiinni vuokramaahan Yhdysvalloissa ilman merkintä- ja lunastuspalkkioita sekä huomattavasti alhaisemmalla hallinnointipalkkiolla. Kirjoitushetkellä yhtiön efektiivinen osinkotuotto on 3,6 prosenttia.

Macquarie Infrastructure Corporation (MIC)

MIC sijoittaa ja hallinnoi infrastruktuurikohteita. Tällä hetkellä yhtiön portfolioon kuuluu esimerkiksi terminaaleja erilaisten polttoaineiden varastointiin ja siirtämiseen ja energiantuotantoa Hawailla. Lisäksi MIC omistaa yhtiön, joka palvelee yksityislentokoneita noin 60:ssä kohteessa ympäri Yhdysvaltoja. MIC on myöskin ulkoisesti hallinnoitu yhtiö, mikä ei ole aina myönteinen seikka, Macquarie Groupin toimesta. MIC leikkasi osinkoaan hiljattain ja spekuloidaan, että se voi joutua tekemään niin uudelleen. Hiljattain MIC myi yhden laajan omistuksensa vahvistaakseen tasettaan. Jos yhtiö kykenee ylläpitämään osinkonsa sijoittaja voi kirjoitushetkellä saada lähes 10 prosentin efektiivisen osinkotuoton.

***
Vältä sijoittamisen sudenkuopat alkutaipaleella, lue Vaurastumisen välineet.

Kuinka suhtaudun kurssilaskuun?

Viime viikon laskurytinöissä osinkosalkkuni arvosta pyyhkiytyi noin 8000 euroa. Valitettavasti olin ehtinyt tekemään muutamat osakeostot juuri ennen korjausliikettä ja minulla on Nordnetissä käteistä tällä hetkellä vähänlaisesti. Kuukausittainen säästösummani on kuitenkin tulossa jälleen salkkuun ja toisen mokoman säästän sivuun. Lisäksi minulla on hätärahastossa yli 20 000 euroa, vaihtoehtoisista sijoituksista on vapautumassa lisää pääomaa ja luottolimiittiäkin on käytössä 50 000 euroa. Ostovoimaa siis tarvittaessa piisaa, kuinka aion toimia?

Viimeksi osakesalkkuni arvo laski suhteellsiesti saman verran helmikuussa. Kyllä, vuonna 2018. Osakekurssien laskussa ei siis harmita kuin se, että en tullut myyneeksi muutamia satelliittisijoituksia, joita en laske kuuluvan salkkuuni pitkällä aikajänteellä. Uskon, että kurssilasku ei tule merkittävästi muuttamaan ensi vuoden osinkonäkymiä. Sijoitukseni tulevat tuottamaan edelleen kasvavan määrän osinkoja. Laskeva arvostustaso tarjoaa taas mahdollisuuden tehdä parempia ostoksia osinkovirran kasvattamiseksi.

Spekulatiivisessa salkussa Degirossa ostin jo takaisin osakkeita, joita olin tullut myyneeksi ennen kurssilaskua. Sain samat osakkeet samoihin hintoihin takaisin, kun olin ne alunperin hankkinut. Osinkosalkussani en tule tekemään nopeita liikkeitä. Todennäköisesti teen lokakuussa vielä yhden osakeoston ja kaksi marraskuussa. Harkitsen edelleen vakavasti myös osakemyyntejä. Esimerkiksi Nesteen kurssitasoa pidän yhä aivan liian korkeana, koska pitkällä aikavälillä on mielestäni epätodennäköistä, että yhtiö kykenee ylläpitämään nykyisen kannattavuustasonsa.

Koska sijoitusstrategiani ei nojaa markkinakehitykseen, ennustan blogissani harvoin markkinoiden suuntaa. Oletan kutienkin, että nykyinen korjausliike on laskumarkkinan alkua. Koska korjausliike oli jyrkkä, uskon, että kurssit nousevat kuukauden aikajänteellä. Mikäli satelliittisijoitusteni kurssitasot palautuvat, myyn muutaman sijoituksen kassan kasvattamiseksi. Keskipitkällä aikavälillä uskon kurssien laskevan voimakkaammin.

Suhtaudun ja valmistaudun kurssilaskuun siis usealla tapaa:

• Varmistan, että minulla on ostovoimaa eli käteistä tai luottolimiittiä.
• Toteutan sijoitusstrategiani päälinjoja tinkimättömästi: ostan kuukausittain hyviä yhtiöitä, jotka maksavat osinkoa kriteerieni mukaan.
• Saatan myydä yliarvostettuja osakkeita kasvattaakseni käteisen määrää ja hyötyäkseni toteutuneesta kurssinoususta.
• Pyrin hyötymään kasvaneesta volatiliteetista, kurssivaihtelusta, spekuloimalla osakkeiden hintakehityksellä lyhyellä aikavälillä.

Talletin rahaa Instabankiin

Kun Norwegian Bank ilmoitti laskevansa talletustilin korkoa, aloin etsimään vaihtoehtoja hätärahastoni ja muiden varojeni talletuspaikaksi. Suomeen rantautunut, niin ikään norjalainen, Instabank on ollut näkyvillä niin televisiomainoksissa kuin blogikirjoituksissa. Ensi alkuun Instabank lupasi talletustililleen prosentin koron, mutta on sittemmin nopeasti laskenut sen 0,8 prosenttiin.

Instabankin liikeidea vaikuttaisi hyvin samanlaiselta kuin Norwegian Bankin. Sillä ei kuitenkaan ole tarjonnassaan luottokorttia eikä kytköksiä lentoyhtiöihin. Instabank siis ansaitsee muiden pankkien tapaan otto- ja antolainauksen korkoerolla. Säästäjät voivat tallettaa rahojaan talletustilille, jolle pankki maksaa matalaa korkoa, ja lainaa rahat luottoa tarvitseville korkealla korolla.

Päätin aloittaa pankin kanssa varovasti. Talletustilin avaus sujui ällistyttävän nopeasti. Päätin siirtää tilille 5000 euroa ja katsoa vuoden lopussa, uskaltaudunko tallettamaan pankkiin enempää varojani. Talletustiliä avatessani pankki lupasi vielä prosentin koron ja kirjauduttuani tilille uudelleen näyttäisi korko olevan yhä prosentin.

Instabank sai varmasti nopeasti uutta pääomaa suomalaisilta tallettajilta, kun suuren suosion saavuttanut Norwegian loi uudelle tulokkaalle mahdollisuuden. Se reagoi nopeasti laskemalla korkoaan, liikaa rahaa ei kannata ottaa sisään, jos antolainaus ei vedä samalla tahdilla. Enempää varoja tuskin tulen Instabankiin siirtämään, kun korkoero Norwegianin välillä supistui hyvin pieneksi. Norjassa Instabank maksaa lähes kaksi prosenttia korkoa taleltustilille!

***
Aloita säästäminen ja sijoittaminen. Lue Vaurastumisen välineet.

Lisää kiinteistöjä Technopoliksen tilalle

Sijoituspäiväkirja

Syyskuu 2018

Kun elokuun katsauksessa kirjoitin ostaneeni Baltic Horizon rahastoa Technopoliksen tilalle, kuukausi myöhemmin ostin 1000 kappaletta Cityconia. Vuoden alussa tapahtuneen kurssiniiauksen jälkeen yhtiön arvostus vaikuttaa kohtuulliselta taseperusteisesti. Cityconin osinkotuotto on houkutteleva, yli seitsemän prosenttia. Se on maksanut pääomanpalautusta neljästi vuodessa, seuraava tilitys on joulukuussa. Cityconilla on järkevän kuuloinen strategia keskittää omistuksiaan vetovoimaisiin suuriin kauppakeskuksiin ja samalla luopua pienemmistä keskuksista. 

Cityconin Strategia on sekä uhka että mahdollisuus. Strategian lähtökohtana on selviytyä voittajana kaupan alan murroksesta, mutta kiinteistösijoituksista luopuminen samalla tarkoittaa ylärivin kutistumista, aikaistetusti voisi sanoa, ja mahdollisesti taseperusteisen arvostuksen korjautumista kuranttia kiinteistömassaa kuvaavalle tasolle.

Ostin spekulatiivisessa mielessä Tukholman pörssistä Nordic Waterproofingia (NWG). Yritys valmistaa ja asentaa vedeneristystuotteita. Tunnetuin tuotemerkki lienee Kerabit, mutta se toimii eri maissa useilla eri yhtiöillä ja brändeillä pyrkien olemaan paikallisesti mukautuva. Yhtiön luvut ovat kehittyneet alkuvuodesta kaikilla rintamilla hyvin, liikevaihto, tulos ja kassavirta ovat kasvaneet voimakkaasti. Tosin kasvu on tullut pääosin yritysostoin, jotka ovat merkittävä osa NWG:n strategiaa. Samalla yrityksen arvostus vaikuttaa kohtuulliselta usein eri tunnusluvuin. Osinkosijoittajaa ei kannusta pitkäaikaiseen omistamiseen Tanskan lähdeverotus, jonka piiriin yhtiö kuuluu.

Syyskuussa osinkoja tilittivät useat amerikkalaiset yhtiöt sekä Fiskars ja Uponor. Osinkotuloni kipusi yli viime vuoden 5300 euroon. Osinkosalkun arvo laski 212 000 euron tuntumaan, minkä ympärillä salkun arvo on liikkunut jo viisi kuukautta. Kokonaisvarallisuus peruutti 3000 euroa kaikkien aikojen korkeimmasta lukemastaan 365 000 euroon.

Maksoin pääomatuloveroa yli 6000 €

Verottaja on lähettänyt minulle verotuspäätöksen vuodelta 2017 jo kahteen otteeseen. En ole ottanut selvää niiden eroista, mutta muutama luku verotuspäätökseltä pistää silmääni. Yksi niistä on pääomatulojen tulovero, joka ylsi reiluun kuuteen tuhanteen euroon (6000). Ansiotulojen tuloveron ja kunnallisveron lisäksi taukoamatta työtä tekevä pääomani maksaa siis mojovan summan valtion kirstuun riskeeratessaan itsensä yritysten, vuokralaisten ja muiden rahaa tarvitsevien käsissä.

Kun yleishyödylliset ammattiyhdistysliikkeet nauttivat verottomista osingoista, maksamani pääomatulojen tulovero pitää huolta yhdestä työttömästä noin puolen vuoden ajan. Twitterissä hashtag #yleishyödytönsijoittaja kuvastaa yksityissijoittajien tunnelmia. Kun palkasta on kulujen ja usein niitäkin suurempien verojen jälkeen jäänyt rahaa sijoittamiseen, verotetaan yksityissijoittajan pääomatuloja lähes kolmanneksella. Samaan aikaan suursijoittajan pahamaineiseen statukseen yltävät ammattiliitot välttyvät verokarhun kouralta.

Tätä kirjoittaessani kuuntelin iltauutisia, jossa vasemmistopuolueiden edustajat eduskunnan täysistunnossa syyttivät hallitusta rikkaiden suosimiseta köyhien kustannuksella. Rikkaan määritelmä on luonnollisesti epäselvä ja ikuisen keskustelun aihe. Monella mittarilla katsottuna voin hyvin lukeutua Suomessa näihin vasemmiston peräänkuuluttamiin rikkaisiin. Jos vasemmiston mielestä rikkaita suositaan, herää kaksi kysymystä.

Sosiaalidemokraattien Johanna Ojala-Niemelän sanoja hieman täydentäen: "Eikö sen [ammattiyhdistysliikkeen], jolla on enemmän, tule kantaa isompi vastuu?". Vastuunkanto ei vaikuta koskettavan vasemmistoa, jonka piiriin ammattiyhdistysliikkeet lukeutuvat. Toiseksi, ihmettelen suuresti sitä, ettei vasemmisto ymmärrä, että pääomaköyhään Suomeen ei synny pääomatulojen tuloveroilla valtion kirstua kartuttavaa yksityissijoittajakuntaa, kun heidät verotetaan tulo- ja pääomaveroilla puhtaaksi. Pääoma hyödyttäisi vasemmistoakin.

Maksaessani 6000 euroa päätulojen tuloveroa vuodessa, ja melkoisen summan muita veroja, en tällä hetkellä näe tarpeelliseksi tehdä hyväntekeväisyyttä. Saatan olla itsekeskeinen. Teen omasta mielestäni palveluksen niin itselle kuin Suomelle sijoittamalla palkkatuloista säästämäni varat ja kasvattamalla maksamaani pääomatulojen tuloveroa. Kun minulla on enemmän, hyötyy valtio eli kansalaiset kolmanneksella. Samalla viemme yhdessä - robinhoodmaisesti - isoilta pahoilta yrityksiltä. Jaamme sijoitustuotoistani kolmanneksen valtion työntekijöille ja muiden kulujen jälkeen loput rahat tulonsiirtoina niitä tarvitseville.

***
Lähde täyttämään valtion pohjatonta kassaa ja aloita sijoittaminen. Lue ensin Vaurastumisen välineet maksimoidaksesi pääomatulojen tuloverot!

Omista maata, teitä ja energiantuotantoa

Suomalaisilla varainhoitotaloilla, kuten esimerkiksi Taalerilla, on omia erikoisrahastoja tuulivoimaan, tonttimaahan tai muihin vaihtoehtoisiin kohteisiin. Näihin pääsee mukaan vain tietyssä aikaikkunassa ja kertasijoituksilla, jotka ovat tyypillisesti vain suursijoittajien ulottuvissa. Pörssissä tämänkin tyyppinen varallisuus on jokaisen sijoittajan ulottuvilla.

Suomalaisia on myös närkästyttänyt esimerkiksi sähkäverkkojen myynti ulkomaisille pääomasijoittajille. Tähänkin närkästykseen löytyy Rennie. Suuntaamalla katse Yhdysvaltain pörssiin ja ostamalla sellaisten yritysten osakkeita, jotka hyötyvät valtioiden halusta yksityistää infrastruktuuria, voi sijoittaja närkästymisen sijasta vaurastua.

Lisäksi edellä mainitun tyyppiset varallisuuserät voivat tarjota vakaampaa tuottoa, kun maailmantaloudessa tapahtuu notkahdus. Seuraavassa kolme tarkemman tutkimuksen arvoista poimintaa:

Gladstone Land (LAND)

Gladstone Land on ulkoisesti johdettu REIT-yhtiö, joka omistaa maatalousmaata. Se on erikoistunut omistamaan viljelysmaata, jolla kasvatetaan tuoretuotteita, esimerkiksi marjoja, pähkinöitä tai vihanneksia. Tuoretuotteet ovat vähemmän herkkiä maailmanmarkkinahintojen heilahteluille, maasta saa korkeamman vuokran ja maa-alueet ovat tyypillisesti lähempänä kaupunkikeskuksia. Gladstone hankki ja omistaa maata, jonka se vuokraa viljelijöille. Yhtiö omistaa 75 maatilaa arvoltaan yli 500 miljoonaa dollaria, yhtiö on siis verrattain pieni. Sijoittajalle Gladstone maksaa osinkoa kerran kuukaudessa osinkotuoton ollessa kirjoitushetkellä hieman yli neljä prosenttia.

Pattern Energy Group (PEGI)

Pattern on niin sanottu YieldCo yhtiö, joka omistaa ja operoi tuuli- ja aurinkovoimalaitoksia. Sillä on toimintaa Yhdysvalloissa, Kanadassa, Japanissa ja muutamissa Etelä-Amerikan maissa 2,7 gigawatin edestä. Pattern Energy Group on sidoksissa Pattern Development yhtiöön, joka kehittää ja myy voimalaitoksia PEGI:lle operoitavaksi. Sijoittajalle Pattern tarjoaa yli kahdeksan prosentin osinkotuoton. Yhtiö on kasvattanut osinkoaan 35 % vuonna 2013 tapahtuneen pörssilistautumisensa jälkeen.

Brookfield Infrastructure Partners (BIP)

BIP omistaa kriittistä infrastruktuuritoimintaa ympäri maailman. Omistuksiin lukeutuu niin satamia, tulliteitä, kaasuputkia, sähköverkkoja, kaukolämpöä ja -jäähdytystä, dataliikennettä kuin maatalousmetsää. BIP on osa valtavaa Brookfield yhtiötä, joka hallinnoi yli 280 miljardin dollarin varoja erikoistuen kiinteän omaisuuden hoitamiseen. Sijoittajalle BIP tarjoaa 4,7 prosentin osinkotuottoa.

***
Aloita vaurastuminen hankkimalla Vaurastumisen välineet.

Tuotot alkavat pienentyä

Sijoituspäiväkirja

Elokuu 2018

Elokuun suurin salkkutapahtuma oli Technopoliksen päätyminen ostotarjouksen kohteeksi. Ulkomainen kiinteistösijoittaja nappasi Technopoliksen hyvään suuntaan kehittyneen kiinteistöportfolion ja liiketoiminnan kohtuullisen edulliselta vaikuttavaan hintaan. Tulin nopeasti siihen johtopäätökseen, että ostotarjous tulee menemään suhteellisen varmasti lävitse ja myin osakkeet pörssissä 4,65 euron hintaan. Koska salkkuuni on tulossa myöhemmin syksyllä suurehko määrä käteistä vaihtoehtoisissa sijoituksissa ollutta pääomaa takaisin, päätin alkaa etsiä rahoille heti uutta työpaikkaa. Technopoliksessa tuotoksi muodostui kahdessa vuodessa nettona 570 euron arvonnousu ja 150 euroa osinkoa. Kokonaistuotto osinkoineen oli nettona 38,5 prosenttia.

Toinen merkittävä tapahtuma oli Norwegian Bankin ilmoitus laskea talletustilin korko 1,75 prosentista 0,75 prosenttiin. Taas pääoman kohdentamisen paineet ja haasteet kasvavat. Norwegian oli erinomainen paikka makuuttaa käteistä odottamassa otollisempaa markkinatilannetta ja säilyttää hätärahaston varoja. Nyt on keksittävä ainakin osalle pääomasta paremmin palkattu työpaikka. Korko laskee alemmalle tasolle jo lokakuun alussa. Tuskin teen nopeita liikkeitä, mutta muutamille tuhansille pyrin etsimään uuden kohteen syyskuun aikana pienentääkseni sijoitustuottojen notkahdusta.

Aivan syyskuun alussa ostin Technopoliksen tilalle pienen erän lisää Baltic Horizon rahastoa, joka sijoittaa kiinteistöihin Baltian maissa. Muutoin koko elokuu oli erittäin hiljainen sijoituskuukausi osakeostojen osalta. Osinkoja tippui arvo-osuustilille niin amerikkalaisista osakkeista kuin espanjalaisesta Banco Santanderista, jonka osakekurssi oli laskenut, todennäköisesti Turkkiin liittyvien riskien johdosta. Osakeostoista mielenkiintoani ovat herättänyt olutjätti ABInBev (BUD) ja KraftHeinz (KHC) on palannuttakaisin houkuttelevalle kurssitasolle

Kun vastikään lunastin S-ryhmän osuuskaupan jäsenyyksiä, viimeaikaisten tapahtumien valossa aiempi suunnitelmani maksaa taloyhtiölainaosuus pois muuttuu yhä ajankohtaisemmaksi ja järkevämmäksi. Tämä toimenpide ei tule olemaan suotuisa mittareilleni (osinkotulot, salkun ja varallisuuden arvo). Elokuussa osinkotulot ylsivät 5000 euron tuntumaan vuoden alusta laskettuna, salkun arvo kipusi 214 000 euroon ja kokonaisvarallisuus kohosi 368 000 euroon.

***
Älä viivyttele sijoittamisen kanssa! Lue Vaurastumisen välineet ja aloita fiksusti.

Lunastin S-ryhmän jäsenyyksiä

S-ryhmän jäsenyydet ovat toimineet minulla kolmen vuoden ajan hyvänä sijoituksena yhteen suurimmista suomalaisista kartelleista. Tällä viikolla kuitenkin lunastin neljän eri S-ryhmän osuuskaupan jäsenyyden, jotka ovat eivät ole maksaneet osuuspääoman korkoa tai ovat ilmoittaneet maksamisen lopettamisesta. Lunastamani osuudet olivat Varuboden osla, Pirkanmaan osuuskauppa, Kymen seutu ja OK Hämeenmaa.

Tänä vuonna sain osuusmaksun korkoja lähes 90 euroa, kun aiempina vuosina tuotto on yltänyt noin 120 euroon. Minulle jäi vielä kymmenen eri osuuskauppojen jäsenyyttä. Yksi niistä HOK Elannon jäsenyys, josta ei myöskään maksettu tänä vuonna osuusmaksun korkoa. Toivottavasti muut osuuskaupat eivät liity leikkaajien tai lopettajien joukkoon.

Alati kasvanut tietoisuus jäsenyyksistä sijoituskohteena on varmasti saanut osuuskaupat harkitsemaan muita tapoja jakaa voittovaroja osuuskaupan omistajille. Siksi en pyrkinyt lainkaan ostamaan uusia jäsenyyksiä.

Lunastuksesta vapautuneet 400 euroa odottelevat nyt tililläni sopivaa sijoituskohdetta. Todennäköisesti ne päätyvät johonkin toiseen vaihtoehtoiseen sijoitukseen. Rahan manageeraus on jatkuvaa. Samalla minulta puuttuu sijoitusidea elokuulle. En ole tehnyt yhtään osakeostosta kasvattaakseni osinkotulojani.

Salkun siivoussuunnitelma

Kokonaisvarallisuuteni kasvu ei ole merkittävästi vauhdittunut viime vuosina. Kasvu on absoluuttisesti pysynyt yhtä suurena viimeisten vuosien ajan, vaikka pääomaa on ollut työssä kuukausi kuukaudelta enemmän. Kasvun pysymiseen samalla tasolla on useita syitä. Yksi syy on se, että (liian) laajasti hajautetussa osakesalkussani on useita epäonnistuneita sijoituksia ja/tai yhtiöitä, joiden osingonmaksu on alhaisella tasolla, osinkoa on leikattu tai osingonleikkauksen riski on suuri. Tavoitteenani on seuraavan puolen vuoden aikana kohentaa salkkuni osinkotuottoa siivoamalla nämä yhtiöt pois salkustani.

Mitkä ovat ajatukseni yhtiöiden osalta?

Vain vähän tai ei lainkaan osinkoa maksavat yhtiöt

• Va-q-tec: En ole analysoinut sijoitustani saksalaiseen Va-q-teciin blogissa. Kyseessä on pieni saksalainen kasvuyhtiö, jonka tarinaan uskon yhä vahvasti. Ostin yhtiön osakkeita vähintäänkin väärään aikaan ja sijoitukseni on reilusti tappiolla. Yhtiö ei maksa osinkoa ja tulot kuluvat kasvun sekä uusien toimitilojen rakentamisen rahoittamiseen. Alkaako voimakkaasti kasvava liikevaihto valua viimeiselle riville. Se on lienee ainut toivo päästä irtautumaan yhtiöstä kuivin jaloin.
• Munters: Sijoitus Muntersin osakkeisiin oli epäonnistunut ja sijoitukseni on tappiolla. Yhtiö maksaa mitätöntä osinkoa ja sen liiketoiminta takeltelee. Aion analysoida vielä yhtiötä ja lukuja tarkemmin, koska liikevaihdon ja tuloksen kehitys on ensimmäisellä vuosipuoliskolla ollut positiivista. Voisiko yhtiön kurssi olla poljettu liian alas ja yhtiössä olisikin ostopaikka, ennen irtautumista. 
• F-Secure: Virustorjuntayhtiö leikkasi tämän vuoden osingonmaksuaan reilusti suhteessa viime vuoteen. Olisiko aika myydä osakkeet reilulla voitolla?

Korkeahko osingonleikkauksen riski

• Ratos: Ruotsin Panostajalla ei ole mennyt viime aikoina hyvin. Yhtiöllä on ollut johtajuuskriisi ja se on tehnyt useita epäonnistuneita sijoituksia. Muntersin tapaan Ratoksen viimeisimmät luvut ovat positiivisia. Siksi Ratos sijoitukseni tuskin on ensimmäisenä myyntilistallani.
• H&M: Ruotsalainen vaatejätti maksaa vielä hyvää osinkotuottoa keskiostohinnalleni. Yhtiön vaikeudet kuitenkin jatkuvat, eikä käännettä ole ollut näköpiirissä. H&M:n kanssa olen merkittävästi tappiolla. Mikäli kotiutan myyntivoittoja toisaalta saattaa H&M lähteä nopeasti salkustani kohti turvallisempia vesiä. Toisaalta aprikoin, ovatko sijoittajien pelot vähittäiskauppiaiden kurimuksesta ylimitoitettuja. Esimerkiksi Wal-Martin tuloskehitys hiljattain yllätti sijoittajat ja johti voimakkaaseen kurssinousuun. H&M:n osalta odotan ainakin marraskuiseen osinkoon saakka.

Kriisiyhtiöt

• General Electric: GE on jo kerran omistusaikanani leikannut osinkoa. Hälytysmerkit ennen osingonleikkausta olivat harvinaisen selkeät, mutta en myynyt osakkeita ajoissa. Tapahtunut osingonleikkaus olisi tullut olla viimeinen hetki luopua osakkeista. Omistan ne kuitenkin edelleen. Irtaudun GE:stä todennäköisesti heti, kun kiikarissani on sopiva sijoituskohde irtautuville dollareille.
• HKScan ja Rapala: Nämä suomalaiset jatkuvat epäonnistujat eivät vain saa bisnestään kuntoon. Rapala onkin ollut useasti aiemminkin myyntikandidaattinani. Sijoitus HKScaniin on ollut enemmänkin spekulatiivinen. Olen molemmissa sijoituksissa tappiolla. Pian on varnasti aika luovuttaa näiden yhtiöiden osalta.

Jos myisin kaikki alhaista osinkoa maksavien ja kriisiyhtiöiden osakkeet vapautuisi varoja noin 7000 euron edestä. Jos sijoittaisin nämä varat 3,5 % netto-osinkotuotolla, osinkotulot olisivat 245 euroa. Tällä hetkellä osinkotulot näistä yhtiöistä on noin 115 euroa. Vuotuiset osinkotuloni kohenisivat siis noin 130 euroa. Passiiviset tuloni kasvaisivat kymmenellä eurolla kuukaudessa. Ei niinkään merkittävältä kuulostava parannus, mutta se vastaisi 4000 euron uusia sijoituksia. Tehojen virittäminen irti portfoliosta on tavallaan ilmaista, sijoitustuottojen  kasvattaminen ei vaadi työtä ja säästämistä.

***
Lue Vaurastumisen välineet ja vältä pahimmat karikot sijoittamisen alkutaipaleella.

7 vuotta tavoitteeseen

Vuoden 2025 tavoitteeseeni taloudellisesta riippumattomuudesta on matkaa 7 vuotta. En ole enää täysin vakuuttunut, että matkaan alunperin suunnittelemani mitan ja taipaleen. Olen kaksi vuotta sitten sekä aivan hiljattain (kts. linkit) laskenut ja arvioinut, kuinka lähellä päämäärä taloudellisen riippumattomuuden osalta voisi olla. Tavoite voi olla aivan nurkan takana.

Passiiviset tulot vuonna 2016
Kassavirtalaskelmat kahden vuoden ennusteella

Vuonna 2018 tavoite näyttää olevan siis huomattavasti lähempänä kuin olen alunperin tavoitteekseni asettanut. Se on ehkäpä enää kiinni vain itsenäisyysjulistuksesta eli rohkeudesta. Toisaalta se on myös kiinni turvamarginaalista. Jos osakemarkkinoilta pettää pohja alta, voivat sijoitustuottoni laskea merkittävästi. Tällä hetkellä pidän työstäni ja en kiirehdi päätöksen kanssa. Samalla rakennan turvamarginaalia ja vien sijoitusportfoliota tavoitteeni mukaiseen suuntaan. Ajatus itsenäisyysjulistuksesta kypsyy hiljalleen. Olen jopa ajatellut ottavani muutaman viikon palkatonta vapaata, vuosilomien oheen, punnitakseni asioita olosuhteissa, joissa näen oman taloudellisen riippumattomuuden toteutuvan. Miten matka kohti tavoitetta on edennyt?

Viime vuoteen nähden:

• Kokonaisvarallisuuteni on kasvanut noin 50 000 eurolla (samoin kuin kahdessa aiemmissakin katsauksissa, 320 000 eurosta 370 000 euroon)
• Osakesalkun arvo on kohonnut 28 000 eurolla noin 216 000 euroon.
• Absoluuttinen osinkotuottoni yltää vuonna 2018 noin 6000 euroon.
• Suoraan asuntoihin sitoutunut varallisuus ylsi yli 100 000 euron.
• Vuonna 2018 en ole vielä saanut käyntiin merkittävää uutta vaurastumisen vauhtipyörää. Aika on kulunut nykyisen omaisuuden hallinnoinnissa ja sijoitusten kasvattamisessa nykyisissä omaisuuslajeissa. Toisaalta olen opiskellut eri osakesijoittamisen nyansseja, kuten spekulatiivista sijoittamista ja REIT-yhtiöiden erityispiirteitä. 

Tarkemman analysoinnin arvoista on tässä tarkastelussa se, että kokonaisvarallisuuteni on kasvanut kolme vuotta perätysten noin 50 000 euroa vuodessa. Absoluuttinen kasvu on siis pysynyt paikoillaan, vaikka pääomaa on vuosi vuodelta enemmän työssä. En osaa sanoa tähän syytä ilman tarkempaa tarkastelua, mutta arvelen sen olevan usean osatekijän summa. Lyhennän asunto- ja asuntosijoituslainoja aiempaa hitaammin, pörssikurssit eivät ole nousseet vuonna 2018 aivan kahden edellisvuoden tahtia ja useiden vaihtoehtoisten sijoitusten tuotot eivät näy vielä kirjanpidossani. Lisäksi olen kasvattanut käteisen määrää hätärahastossani huomattavasti, mikä ei myöskään näy kirjanpidossani.

Kuluneen vuoden ehkäpä suurimpia opetuksia on ollut se, että vain harva omaisuuslaji palvelee sijoittajaa ikuisesti. Yhtiöt ja osakkeet voivat vajota menestyksestä vaikeuksiin. Sijoitusasunnoissa näkyy elämisen jälki ja asuntoja täytyy remontoida, vuokralaiset vaihtuvat. Markkinatilanteet vaihtelevat ja luottamus esimerkiksi asuntomarkkinoiden myönteiseen kehitykseen saattaa horjua. Yksittäiset sijoitukset saattavat osoittautua virhearvioinneiksi. Vuonna 2018 myin esimerkiksi suurehkon sijoituksen asuntorahastoon ja lunastin puolet sijoituksestani GF Moneyn B-sarjan osakkeisiin. Menestyäkseen sijoittajan on säännöllisesti arvioitava sijoituksiaan ja pidettävä silmällä uusia mahdollisuuksia.

Blogin kirjoittaminen on kärsinyt kesähelteissä noin kuuden vuoden ja 340 kirjoituksen jälkeen. Tätä kirjoittaessani huomaan kuitenkin jälleen ajatusten ylös kirjaamisen hyödyt. Lukiessani tämän kirjoitussarjan aikaisempia osia, huomaan samojen teemojen toistuvan. Kärsimättömyys tavoitteen saavuttamisen suhteen kasvaa, käteistä tahtoo olla aina enemmän kuin sopivia sijoituskohteita ja jatkuva säästäminen sekä sijoittaminen kartuttaa varallisuutta mahtavalla tahdilla. Kaksi ensimmäistä teemaa ovat jatkuvan ajatustyön alla ja kolmas toivottavasti etenee vähintäänkin siihen saakka kunnes ensimmäinen tavoitteen saavuttaminen toteutuu.

***
Lue Vaurastumisen välineet ja rakenna oma sijoitussalkkusi matkalle taloudelliseen riippumattomuuteen.

Kerään edelleen pullot ja kolikot kadulta

Vuosikymmenen jatkunut nousukausi on tehnyt useasta sijoittajasta voittajan. Suuremmissa kaupungeissa asuntojen arvot ovat samalla nousseet. Oma varallisuuteni on kasvanut kohisten säästämisen, sijoittamisen ja hyvän palkkakehityksen ansiosta. Edelleenkin lasken ehkäpä suurimmaksi vaurastumiseni syyksi kohtuullisen kulutasoni. Kuukausi kuukaudelta olen laittanut merkittävän summan säästöön ja sijoituksiin palkastani. Olen pysytellyt nöyränä kulutukseni suhteen ja kehtaan edelleen poimia tyhjät pullot ja kolikot maasta lojumasta.

Vaikka en tyhjiä pulloja ja tölkkejä etsikään, nostan ne tilaisuuden tullen mukaani ja palautan muiden mukana kauppaan. Jos näen kolikon maassa, kumarrun, kurotan ja laitan sen taskuuni. Kolikon laitan kotona ikivanhaan Postipankin säästöpossuun. Se raukka on ollut pitkään vähällä ruualla, kun päivittäiset kuluni kulkevat lähes täysin Bank Norwegianin luottokortin kautta. Lentopisteiden kerääminen onkin moderni tapa pienentää kesälomakuluja. Prosentti sieltä, toinen täältä.

Löytäessäni kadulta kolikon saatan hymyillä: ilmaista rahaa. Vieressä ollut kaveri on saattanut naurahtaa ääneen. Keräilemällä pulloja ja noukkimalla kolikoita ei rikastu, mutta se on osoitus nöyryydestä. Jos tuntee olevansa niin varakas, ettei ilmainen raha kelpaa, on käyttötililläkin hyvä olla kymppitonni viikonloppua varten. Jos kumartuminen tuntuu nöyryyttävältä, voi pohtia onko todella niin suuri persoona, kuin kuvittelee olevansa. 

Nöyryys on tärkeä ominaisuus vaurastumisessa. Uralla edistyminen edellyttää nöyryyttä tehdä ahkerasti töitä ja ottaa vastaan tehtäviä oman vastuualueen ulkopuolelta. Vahvan osaamiseen ja ahkeruuden, miellyttävien vuorovaikutustaitojen ja nöyryyden yhdistelmä vie uraa eteenpäin. Sijoittamisessa nöyryys auttaa myöntämään omat virheet, katkaisemaan tappiot, ja analysoimaan sijoituksia kriittisesti, mikä omassa analyysissä voi mennä pieleen. Ilman nöyryyttä omassa kulutusasenteessa, ei voi koskaan jäädä rahaa säästöön ja sijoitettavaksi.

***

Opi vaurastumisen yhtälö lukemalla Vaurastumisen välineet.

Ruohonleikkuria ja moottorisahaa salkkuun

Sijoituspäiväkirja

Heinäkuu 2018

Kuuma kesäkuukausi kului suurimmaksi osaksi muualla kuin osakemarkkinoilla. Sain yhden sijoitusasunnoistani vihdoin vuokrattua uudelleen. Mitä pidemmälle vaurastuminen etenee, sitä tärkeämmäksi alkaa käydä vaivattomuus sijoitusten ominaisuutena. Osakkeet useimmiten ovat sijoituksena asuntoja vaivattomampia. En ole kuitenkaan aivan vielä laittamassa yksin omistamiani asuntoja myyntiin, koska ainakin vielä ne tuottavat kohtuullisestikassavirtaa ja vaatimaton kokonaisvarallisuuteeni suhteutettu, velkavipu vauhdittaa vaurastumistani.

Heinäkuussa ostin osinkosalkkuuni ainoastaan ruotsalaisen Husqvarnan osakkeita. Olin tutustunut ja seurannut yhtiötä jo pidempään, mutta osakkeen arvostustaso oli liikkunut varsin korkealla. Ensimmäisen vuosipuoliskon tulosjulkistuksen jälkeen osakekurssi reagoi voimakkaasti alaspäin laskien noin 17 prosenttia. Muutama päivä tulosjulkistuksen jälkeen ostin osakkeita pienen tutustumiserän kurssiliikkeen tasaannuttua hieman alle 70 kruunuun. Kurssilasku ei ollut kuitenkaan peruste ostolleni.

Husqvarnalla on kaksi erityisen vahvaa brändiä: Husqvarna ja Gardena. Yritys valmistaa kuluttaja- ja ammattikäyttöön aina ruohonleikkureista timanttiporiin. Yhtiön liikevaihto tulee todennäköisesti laskemaan seuraavien vuosien aikana sen tehtyä päätöksen irtaantua joistakin heikommin kannattavista kuluttajasegmentin brändeistään ja keskittyvänsä pääbrändien kehittämiseen. Husqvarna tarjoaa hieman yli kolmen prosentin efektiivisen osinkotuoton, maksaa osingon kahdesti vuodessa ja on kasvattanut osinkoa vuodesta 2012 noin 30 prosenttia. Pystyykö yhtiö säilyttämään osingon nykyisellä tasolla, jos sen liikevaihto laskee merkittävästi uudelleen järjestelyjen myötä?

Heinäkuun puolivälin seurannassa kokonaisvarallisuuteni nousi täpärästi kaikkien aikojen korkeimpaan lukemaan. Osinkosalkun arvo puolestaan laski. Pian olisi varmasti hetki tehdä ensimmäisiä liikkeitä laajamittaisemman kurssilaskun varalle! Tällä hetkellä jatkan kuitenkin vain käteiskassan kartuttamista hiljalleen ja suunnittelen osinkosalkun rönsyjen karsimista.

Kassavirtalaskelmat kahden vuoden ennusteella

Hiljattain linjasin tavoitteekseni olla ammatiltani sijoittaja. Ammattiin ryhtymisen mahdollistaa sijoitusten tuotto eli sijoittajan palkka otetusta riskistä. Kesälomalla laskin yhteen, kuinka paljon tulovirtaa sijoitukseni suurinpiirtein tuottavat tänä vuonna ja kahtena seuraavana. Pystyisinkö olemaan jo kahden seuraavan vuoden sisällä taloudellisesti riippumaton palkkatyöstä ja elättämään itseni sijoitusteni tuotoilla?

Seuraava laskelma havainnollistaa arvioituja tuottoja sijoituksistani. Vasemmalta alkaen olen jaotellut sijoitukseni eri omaisuuslajeihin, arvioinut konservatiivisesti sijoitusten tuottoprosentin verojen jälkeen sekä jakanut tuotot tälle vuodelle ja seuraavalle kahdelle vuodelle. Pörssisijoitusten ollessa kyseessä arvo on sijoittamani oma pääoma ja asuntojen osalta pankille takaisin maksamani pääoma. Pääosin kaikki omaisuuslajit onkin arvostettu oman pääoman mukaan eikä mahdollista arvonnousua ole huomoitu.

Miltä laskelma näyttää?

Olen jakanut laskelman kahteen osaan. Itse ansaittuun -osioon, joka käsittely on ollut pääosassa tässä blogissa. Peritty -osio pitää sisällään pari vuotta saamani perinnön ja vakuutuskorvaukset, joita olen kasvattanut merkittävästi sijoitustuotoilla sekä myös muutama vuosi sitten saamillani verosäästöillä. Tällä hetkellä tämä omaisuuserä on kokonaisuudessaan noin 100 000 euron suuruinen. Noin viideososa kokonaisuudesta. Tarinani vaurastumisesta ei siis ole enää täysin ehta, tosin osa normaalia elämää, johon ei valitettavasti voi vaikuttaa ja joka joskus tulee kovana yllätyksenä.

Vuonna 2018 saan siis noin 1300 euroa sijoitustuloja per kuukausi, vuonna 2019 noin 1400 euroa ja vuonna 2020 noin 1600 euroa. Silloinkaan allokaationi ei maksimoi sijoitustuottoja vaan käteispositio on melko suuri. Yllä oleva laskelma onkin dynaaminen, se tulee kahdessa vuodessa muuttumaan. En kuitenkaan vielä tiedä miten.

Mitä eri rivit pitävät sisällään nyt?

• Osinkosalkku: Rivin kassavirta koostuu raportoimani salkun osinkotuloista. Rivillä ei oleteta myyntivoittoja tai -tappioita, vaikka molempia toisinaan muodostuu. Arvo ei ole osakkeiden markkina-arvo, vaan salkkuun sijoittamani pääoman suuruus.
• Spekulointi: Kassavirta muodostuu spekulatiivisesta sijoittamisesta syntyvistä myyntivoitoista. Rivin toteutuminen edellyttää, että opiskelen ja opin entistä paremmaksi sijoittajaksi.
• Vaihtoehtoiset sijoitukset: Pitää sisällään sijoitukset S-Ryhmän osuuskaupan jäsenyyksiin, sijoitukset kulutusluottoja myöntäviin yhtiöihin, pieniä sijoituksia eri joukkorahoitusalustoille sekä pieni positio Titaniumin hoivakiinteistörahastossa.
• Asunnot: Kassavirrassa on noin 10 % turvamarginaalia eli toteutuneet kassavirrat ovat noin 10 euroa korkeammat per asunto. Tällä pyrin ottamaan huomioon väistämättömät tyhjät kuukaudet ja kertyvää korjausvelkaa.
• Yritystoiminta: Rivillä oletan, että teen yritystoiminnallani pientä liiketoimintaa ja pystyn jakamaan osinkoa nettona noin 500 euroa vuodessa. Tälle riville kohdistuu suurin potentiaali kasvuun, kun on aikaa rakentaa omaa liiketoimintaa.
• Käteinen: Erilaisia käteistalletuksia, hätärahasto ja vuokraylijäämät, jotka on talletettu Bank Norwegianiin. 
• ETF-sijoitukset: Pitävät sisällään pääasiassa REIT-osakkeisiin sijoittavia ja korkeaa osinkotuottoa maksavia pörssilistattuja rahastoja ja yksittäisiä osakkeita.
• Kiinteistörahasto: Olemassa oleva sijoitus Titaniumin hoivakiinteistörahastoon perintönä saamistani varoista.
• Muut: Rivi pitää sisällään vuoden 2018 ja 2019 aikana kertyneet muut säästöt ja puolikkaasta sijoitusasunnosta vapautuneet varat. Laskelma olettaa, että onnistun sijoittamaan nykyiset varat uudelleen ja tulevat varat tuottavasti. Muut-riveille ennakoin siirtymää käteisvaroistani.
• Norwegian: Tarkoittaa perinnöksi saatujen rahojen talletuksia Bank Norwegianissa.

Tärkeimmät oletukset laskelmassani:

Laskelman suurimpia oletuksia on, että omistamieni yhtiöiden osingonmaksu säilyy nykyisellä tasolla. Oletettu tuotto perustuu viimeisen 10 vuoden toteumaan. Yksi suuri oletus on myös se, että vuokraan kolmea asuntoa, jotka tuottavat kassavirtaa. Laskelmassa ei suoranaisesti huomioida korjausvelan realisoitumisen vaikutusta. Ehkäpä suurimpia oletuksia laskelmassa on kuitenkin se, että oletan siinä lopettavani palkkatyön vuoden 2019 puolivälissä. Sen jälkeen eläisin 18-24 kuukautta käteisvaroillani.

Vuoden 2019 kohdalla oletan, että yritystoimintani tuottaa noin 50 euroa kuukaudessa nettona. Tämä olettamus toistuu myös vuonna 2020. Aion myös vuokrata nykyisen omistusasuntoni, jonka vuokran olen olettanut olevan vastaavien asuntojen suuruinen kuin alueella on ollut vuonna 2018 vuokrattavana. Oletan, että vuonna 2019 olen sijoittanut osan verrattain suuresta käteispositiostani. Osinkosalkun osalta oletan, että sijoitan osakkeisiin kuuden kuukauden ajan säännöllisen 1000 euron kuukausittaisen summan ja osingot. Elämiseen käytän käteisvarojani.

Vuoden 2020 osalta suurin oletus on se, että olen onnistunut sijoittamaan suuren osan käteisvaroistani tuottavasti. Ajatuksenani on sijoittaa varat pörssilistattuihin kiinteistöyhtiöihin ja mahdollisesti muihin vakaisiin osingonmaksajiin. Oletan, että olen myös saanut taloyhtiölaina-säästöprojektini viimeistään jo vuoden 2019 aikana päätökseen, mikä lisää kuukausittaista kassavirtaani vuokratessani nykyisen omistusasuntoni. Osinkosalkun osalta oletan, että sijoitan osakkeisiin saamani osingot. Elämiseen käytän käteisvarojani.

Mitä seuraavaksi?

• Aion virittää lisätehoa irti osakesalkustani. Karsia pois huonosti menestyviä yhtiöitä, joiden osingonmaksu on heikko tai uhka osingonleikkauksiin on suurehko, ja sijoittaa varat laadukkaampiin yhtiöihin sijoitustuottojen kasvattamiseksi
• Aion laatia yksityiskohtaisempia suunnitelmia käteisvarojeni sijoituskohteista ja ajallisesta hajauttamisesta sijoitustuottojen kasvattamiseksi.
• Minun on budjetoitava paremmin kulut, jotta voin nähdä suuremmalla varmuudella, että passiiviset tuloni riittävät tyydyttävään elintasoon.
• Minun on jatkettava opiskelua ja valmisteluja osaamisen ja tulojen kasvattamiseksi spekulatiivisessa sijoittamisessa ja yritystoiminnassa.

Jäikö minulta jotakin huomaamatta? Löytyikö ajatusvirheitä? Mitä tekisit tilanteessani?

***

Lähde rakentamaan oma perustasi vaurastumiselle. Lue Vaurastumisen välineet.

Neljä sijoitusideaa keskikesään

Vaikka osakemarkkinat ovat edelleen korkeasti arvostettuja, markkinoilta löytyy usein tilaisuuksia tarkkaavaiselle sijoittajalle. Sijoitustyylinäni on usein tarttua laadukkaana pitämiini yhtiöihin, joiden osakekurssi on laskenut, ja omistaa niitä pitkään. Luonnollisesti kurssilaskulle on aina jokin syy, mikä tarkoittaa sitä, että en aina onnistu sijoitushetken tai yhtiön valinnassa. Yhtiön tai toimintaympäristön ongelmat voivat jatkua ja sijoittavat voivat painaa yhtiön osakekurssia yhä vain matalammalle.

Spekulatiivisessa salkussani ostin hiljattain Cardinal Healthin (CAH) osakkeita. Lääkkeiden ja terveystuotteiden jakeluun (apteekki- ja tukkukaupat) keskittyvien yhtiöiden osakekurssit laskivat voimakkaasti, kun Amazon ilmoitti ostaneensa pienen lääkkeiden verkkokaupan. Ostetun yhtiön liikevaihto on 100 miljoonaa dollaria, kun Cardinal Healthin liikevaihto on 120 miljardia dollaria. Lisäksi CAH on keskittynyt lääkkeiden tukkukauppaan sairaaloille ja muihin terveydenhuollon laitoksiin eikä vähittäiskauppaan. Myyn Cardinal Healthin osakkeet, jos ja kun markkinat toivottavasti tulevat järkiinsä. Mikäli kurssi notkahtaa entisestään - myyn myös.

Mitä muita osakkeita olen tarkkaillut?

Johnson Controls International (JCI)

Johnson Controls on teollisuusjättiläinen noin 23 miljardin euron liikevaihdolla. Se valmistaa tuotteita muun muassa lvi-tekniikkaan, palontorjuntaan ja energian varastointiin. Yhtiö on monille tuttu Varta brändistä, mutta yhtiö markkinoi tuotteitaan myös monilla muilla tuotemerkeillä. Nykymuodossaan yhtiö syntyi Johnson Controlsin ja Tycon fuusiosta, josta eriytettiin autonistuinten liiketoiminta omaksi yhtiökseen. 56 prosenttia yhtiön liikevaihdosta tulee Yhdysvalloista ja 30 % palveluista, loput tuotemyynnistä. JCI:n osakekurssi on ottanut viime aikoina takapakkia. Tulos ja liikevaihto ovat olleet vielä kasvussa, mutta toki yhtiön liiketoiminta on suhdanneherkkää. JCI tarjoaa kolmen prosentin osinkotuoton ja maksaa voitostaan noin puolet osinkona.

KraftHeinz (KHC)

Kulutustuoteosakkeet ovat laskeneet etenkin Yhdysvaltain osakemarkkinoilla runsaasti. Olen tutustunut vanhaan tuttuun ketsuppivalmistajaan, johon vuonna 2015 liitettiin Kraft Foodsin elintarvikeliiketoiminnat, jonka brändeistä suuri osa on suomalaisille tuntemattomia. Ehkäpä Heinzin kautta yhtiöllä on kokonaisuudessaan mahdollisuus laajentaa valikoimaansa kaupoissa ympäri maailman? KraftHeinz maksaa noin 3,9 prosentin osinkotuoton ja maksaa noin 60 prosenttia tuloksestaan osinkoa. KHC:n kurssi on noussut pohjilta ja ei ole erityisen edullinen. Jos kulutustavarasektorin osakkeet lähtevät laajemmalla rintamalla nousuun, KHC on varmastikin yksi hyötyjistä ja korkeahko osinko tuo sijoittajalle tasaista kassavirtaa.

Invesco (IVZ)

Amerikkalainen Invesco on suuri sijoituspalveluyhtiö. Sen pääbisneksenä ovat aktiiviset rahastot, mutta se on voimakkaasti laajentunut ja laajentumassa pörssilistatuissa rahastoissa, ETF:ssä. Hiljattain Invesco osti Guggenheimin liiketoiminnan ja ETF:t. Siten, olen itsekin usean Invescon ETF:n osuudenomistaja. Yhtiön hallinnoitujen pääomien määrä on viime kvartaalien aikana pysynyt paikoillaan, minkä seurauksena Invescon osakekurssi on laskenut jyrkästi. Alemman arvostustason myötä Invesco maksaa 4,5 prosentin osinkotuottoa 42 prosentin osingonjakosuhteella. Invescossa sijoittajaa tulee huolestuttaa myös alenevat hoitopalkkiot sekä mahdollisen laskusuhdanteen vaikutus hallinnoitavien pääomien määrään.

***
Lue lisää amerikkalaisiin yhtiöihin sijoittamisesta ja hanki Vaurastumisen välineet.

Lomaa, laskelmia ja osakeostoja

Sijoituspäiväkirja

Kesäkuu 2018

Ostin toisen erän lisää hotelliyhtiö Scandicin osakkeita. Scandicin kurssi oli laskenut kahdeksan prosenttia ensimmäisestä ostokerrastani. Mielestäni Scandicin liiketoiminta kehittyy hyvään suuntaan, esimerkiksi Cumulus liiketoimintakaupan myötä. Yhtiön bisnes on suhteellisen suojattu alkaneen kauppasodan vaikutuksilta, vaikka liikematkustaminen (70 % nukutuista öistä) voikin vähentyä, jos kauppasota johtaa lamaan. Scandic maksaa puolet vuotuisesta osingostaan syksyllä ja Ruotsin kruunu on houkuttelevalla tasolla kasvattaakseni sijoituksia ruotsalaisissa yhtiöissä.

Vielä kesäkuun lopussa etsiskelin yhteen vuokra-asunnoistani vuokralaista. Asunto on ollut tyhjänä kesäkuun alusta lähtien. Odotetusti mutta valitettavasti vuokralaisehdokkaat alkoivat aktivoitua kesäkuun loppua kohden. Olen myös ollut kesäloman ulkomailla, mikä on vaikeuttanut vuokralaishankintaa. Näyttääkin siltä, että katettavakseni tulee kerralla kaksi tyhjää kuukautta. Tyhjien kuukausien välttämiseksi jatkossa aion muotoilla vuokrasopimuksen ensimmäisen mahdollisen päättymispäivän heinäkuun loppuun. Suuri osa opiskelijoista etsii asuntoa elokuun alusta lähtien.

Kuun alussa osallistuin lisäksi VMP:n ja Kojamon osakeanteihin. Molempien yhtiöiden kurssit suuntasivat antihinnan alareunalta ylöspäin. Merkitsin molempia yhtiöitä pienehkön määrän, VMP:tä 300 kappaletta ja Kojamoa 100 kappaletta. Käsittelin merkintää erillisessä kirjoituksessa pari viikkoa sitten. Varallisuuteni kehittyi suotuisasti lähes 214 000 euroon ja osakesalkkuni arvo ylsi lähes 365 000 euroon. Osinkokertymä vuoden puoliväliin mennessä oli noin 4500 euroa.

Kesälomalla tein tarkat laskelmat pääomatuloistani seuraavalle kahdelle täydelle vuodelle. Ne luonnollisesti pitävät sisällään useita arvioita, oletuksia tiettyjen asioiden säilymisestä nykyisellään sekä odotuksia muutamien suunnitelmien toteutumista odotetulla tavalla. Toisin sanoen laskelmat pitävät sisällään paljon epävarmuutta, mutta ne on kuitenkin laadittu ilman ylimittaisia odotuksia. En tässä kuukausikatsauksessa paljasta vielä laskelmien tuloksia, koska ne vaativat vielä viimeistelyä ja täydentämistä. Loppuvuoden aikana tulen kuitenkin käsittelemään laskelmia ja johtopäätöksiäni. Voi olla, että minusta voisi tulla sijoittaja nopeammin kuin olen koskaan ajatellutkaan.

***

Seuraa tarinaa vaurastumiesta myös Twitterissä.

Haluan olla sijoittaja

Kesälomani on nyt alkanut ja se on valitettavan harvinainen tilaisuus ajatella syvemmin asioita elämän eri osa-alueilta: työstä, ihmissuhteista, sijoittamisesta tai vaikkapa tavoitteista. Ne kytkeytyvät usein tiukasti toisiinsa. Toisaalta, elämäni on kulkenut polkua, jossa tiukkoja kytkentöjä ei ole syntynyt tai ne ovat matkalla purkautuneet.

Ikäni kivutessa salakavalasti aina vain kauemmas kolmestakymmenestä ajattelen yhä useammin mitä haluan elämälläni tehdä. Olen elänyt värikkään lapsuuden, urheillut, juonut ja pitänyt hauskaa, opiskellut, matkustanut, asunut ulkomailla useasti, ollut pitkässä parisuhteessa, edennyt työurallani ja tehnyt mitä erilaisempia asioita. Tällä hetkellä elämä alkaa hiljalleen kiertää kehää ja toistaa itseään. Ajatukseni taloudellisen riippumattomuudesta eivät ole muuttuneet. Näen sen keinona murtaa kehä ja toisto. 

Minulla on pitkä lista asioista, jotka haluan vielä elämäni aikana tehdä. Useimmat niistä on kuitenkin rahoitettava tavalla tai toisella. Säästöni ja sijoitukseni tuovat minulle peruselannon. Muuhun tarvitsen eittämättä lisätuloja. Jos lopetan päivätyöni, tulen varmasti kokeilemaan erilaisia ansaintamahdollisuuksia. Suosikkiajatukseni tällä hetkellä ryhtyä yksinkertaisesti sijoittajaksi. Rahan manageeraus voi käydä helposti työstäkin.

Arvopapereihin sijoittava voi tehdä työtään kaikkialta Internetin ulottuvilta. Sijoittajan työvälineenä on informaatio ja oma analyysi. Toisiin sijoittajiin voi helposti pitää yhteyttä sähköpostilla, Twitterissä tai Skypessä. Sijoittaminen on mielenkiintoista: tilanteet vaihtelee ja uusia mahdollisuuksia syntyy jatkuvasti, sijoittaja on vastuussa vain itsestään ja sijoittaminen on vaikeudessaan alati haastavaa.

Mitä tarkoitan, että haluan olla sijoittaja?

• Tulen toimeen sijoitusteni tuotoilla.
• Hyödyn markkinoista niin lyhyen kuin pitkän aikavälin sijoituksilla.
• Ansaitsen sijoitustuottoja niin passiivisilla kuin aktiivisillakin sijoituksilla.
• Rahoitan sijoitusten tuotoilla harrastukset ja kokemukset.

Toisin sanoen, ollakseni sijoittaja minun on kyettävä saavuttamaan passiivisten osinko- ja korkotulojen lisäksi sijoitustuottoja ostamalla ja myymällä arvopapereita. Tällaisia kotimaisia henkilöitä vaikuttavat olevan esimerkiksi terävästä kynästään tuttu Aki Pyysing tai Twitter-ilmiö Kimmo Matikainen. Miksei sijoittaminen voisi olla minullekin ammatti?

Pääoman määrä ja osaaminen ovat varmastikin suurimpia rajoitteita. Vaikka olen sijoittanut jo yli kymmenen vuotta, olen sijoittanut hyvin passiivisesti ja suhteellisen matalalla riskillä. Suuremman tilin tekeminen edellyttäisi aktiivisempaa ja riskipitoisempaa sijoittamista sekä syvällisempää analyysiä ja tutkimusta. Minun tulisi siis sijoittaa nykyistä spekulatiivisemmin, mikä tarkoittaa, omalla kohdallani, pyrkimystä hyötyä enemmän kurssivaihteluista. Nykyisessä strategiassani nojaudun lähes täysin sijoitusten tuottamaan kassavirtaan, osinkoihin ja korkotuottoihin. Kuten lukuisat tutkimukset ja ammattilaisten kannanotot kertovat, aktiivinen sijoittaminen on kaikkea muuta kuin helppoa. Yllä mainitut henkilöesimerkit kuitenkin ovat selkeitä todisteita siitä, että aktiivisella sijoittamisella voi menestyä.

Pääomaa minulla voisi perintöni huomioiden olla riittävästi, mutta olenko valmis riskeeraamaan pääosin kovalla työllä ansaittuja varoja? Jos allokoisin nykyistä suuremman osuuden pääomastani asteittain enemmän näkemystä ottaviin sijoituksiin, uskon pystyväni rakentamaan niin osaamista kuin pääomaa tehdäkseni sijoittamisesta uuden ammatin ja haasteen. Itseasiassa olenkin vähitellen kasvattanut spekulatiivisempiin sijoituksiin allokoitua pääomaa. Eniten puutetta on kuitenkin ajasta, jonka allokointi vaativan päivätyön ohessa on ehkäpä se suurin haaste. Aion kuitenkin kouluttautua edelleen iltaopiskeluna ja samalla kartuttaa lisää työvälineitä, pääomaa.

***
Tärkeintä sijoittamisessa on aloittaa. Aloita sijoittaminen perusteista ja hanki Vaurastumisen välineet.

Osallistuin kahteen osakeantiin

Merkitsin VMP:n osakkeita

Osallistuin vauhdilla pörssiin pyrkivän VMP:n osakeantiin merkitsemällä 200 kappaletta yhtiön osakkeita. VMP:ssä kiinnosti nopea kasvu, kohtuullinen kannattavuus ja arvostustaso sekä varojen käyttäminen kasvun tukemiseen. Lisäksi yhtiön liiketoimintaa tukevat useat eri trendit, toisin kuin vähittäiskauppaa tai pankkitoimintaa. Vaikka VMP:n liiketoiminta tulisi kärsimään tulevassa laskusuhdanteessa, sen asiakasyritykset tulevat aina tarvitsemaan henkilöstöä.

Minulla on entuudestaan Tukholman pörssistä Wise Groupin osakkeita VMP:n tapaan se toimii myös usealla eri brändillä henkilöstöliiketoiminnan eri osa-alueilla. Wise Group on VMP:tä liikevaihdoltaan hieman pienempi, 80 m€ vs. 100 m€. Uskon, että pirstalaisella henkilöstöpalvelualalla tulee tapahtumaan yritysostoja. Suuret ostavat pienempiä yhtiöitä ja konsolidoivat alaa. Esimerkiksi Randstad, yksi maailman suurimpia henkilöstöpalveluyrityksiä, osti vuonna 2016 ruotsalaisen Profficen.

Merkitsin Kojamon osakkeita

Osallistuin viime tingassa myös Kojamon osakeantiin, jonka meinasin ensin ohittaa ensisijaisesti sen arvioidun kalleuden takia. Asuntomarkkinoiden huippuvaiheessa Suomen suurimpaan asuntosijoitusyhtiöön tehdyllä sijoituksella on verrattain korkea todennäköisyys kääntyä miinuksen puolelle käänteen tullessa. Lisäksi omat suorat asuntosijoitukset ovat merkittävä riskikeskittymä Suomen asuntomarkkinoiden varaan.

Tulin kuitenkin toisiin ajatuksiin ja merkitsin osakkeita sadan kappaleen pienen erän. Mieleni muuttumiseen oli useita syitä. Olin hiljattain lunastanut sijiotukseni Titaniumin asuntorahastoon ja näin Kojamon parempana vaihtoehtona. Omissa suorissa asuntosijoituksissani tulisi hyvin todennäköisesti tapahtumaan muutoksia kuluvan vuoden aikana. Lisäksi näen asunnot vakaana sijoituskohteena laskusuhdanteessa ja suunnittelen rakentavani oman kiinteistörahaston eurooppalaisista kiinteistösijoitusyhtiöistä kahden vuoden aikajänteellä. 

Nämä suunnitelmat ovat kuitenkin erillisten kirjoitusten väärtejä. Lyhyesti sanottuna Kojamon merkintä on uuden avauksen aloitus ja korvaavan sijoituksen osa portfoliostani poistuville sijoituksille. Kahden merkinnän ja kesäloman vuoksi kesäkuusta tulee varmastikin hiljainen sijoituskuukausi.

Sijoitushuolia ja pehmeämpiä toimia

Ensimmäinen tyhjä kuukausi

Olen ollut ehkäpä onnekas vuokra-asuntojeni kanssa. Yksi asuntoni oli kertaalleen kaksi viikkoa tyhjillään, muuta nyt vaikuttaisi tulevan ensimmäinen kokonainen tyhjä kuukausi. Koetan jälleen aktiivisesti esitellä asuntoa, kun useimmat kiinteistönvälittäjillä tarjonnassa olevat asunnot aktiivisesti odottavat vuokralaiskandidaattien yhteydenottoa. Viime vuonna sain asuntoni täpärästi vuokrattua samalla sinnikkyydellä. Tyhjät kuukaudet luonnollisesti kuuluvat asuntosijoittamiseen, mutta samalla ne harmittavat pienentäen tuottoa huomattavasti.

Lunastin puolet GF Money sijoituksesta

Tein lunastuspyynnön puolesta GF Money Consumer Finance Oy:n osakkeista. Olin sijoittanut niihin yhteensä 8000 eurolla ja tällä hetkellä odotan 4000 euron palautumista tililleni. Päätökseen johti useampi seikka, ei pelkästään GF Moneyn osakeannin peruuntuminen. Yksi syy oli epäselvyydet osinkojen verokohtelusta. Verottaja saattaisi jatkossa kohdella kevyesti verotettuja osinkotuloja korkotuloina, jollolin veroaste nousisi 22,5 prosenttiyksikköä. Lisäksi jatkuvat poliittiset huhut pikavippauksen sääntelystä luovat varjoja toimialalle. Vaikka yhtiö vaikutti tekevän edelleen kelpo tulosta, koin paremmaksi tässä kohtaa keventää sijoituksiani tälle riskiselle alueelle.

Sijoitus itseni kehittämiseen

Hankin Bookbeatin jäsenyyden kuunnellakseni äänikirjoja autossa ja muissa keveissä askareissa. Kahden viikon maksuttomalla kokeilujaksolla olen huomannut, että Bookbeatin valikoimasta valitettavasti puuttuu monen monta kirjaa, jotka minua kiinnostaisivat. Aionkin päättää tilauksen kokeilujaksoon ja ottaa käyttöön Storytelin. Siellä vaikuttaisi olevan kattavampi valikoima. Kirjojen lukeminen tai tässä tapauksessa kuuntelu on ollut minulle aina tärkeä tapa saada uusia ideoita, kehittää osaamista ja kasvattaa tietotaitoa eri alueilta.

Kesäloma aivan kulman takana

Lukemisen lisäksi matkustaminen on sijoitus itseeni ja tärkeä harrastus. Tänä kesänä suuntaan Kaukasukselle, tarkoituksenani yhdistää yhteen lomaan vuoristoa, rantaa ja kaupunkia. Tavoitteenani on käudä kahdessa uudessa maassa. Matkustessa tutustuu uusiin kulttuureihin, ihmisiin, paikkouihin ja ruokiin. Matkustaminen avartaa maailmankatsomusta ja aika ajoin tuo myös uusia sijoitusideoita. Tällä kertaa kesäloma tulee kuitenkin hieman hankalaan ajankojhtaan, asuntoni voi jäädä vuokraamatta toiseksikin kuukaudeksi, mutta en anna sen häiritä lomatunnelmaa.

***
Hanki helppoa sijoituslukemistoa kesäksi - lue Vaurastumisen välineet.

Luovuin vihdoin yhdestä tappiopesäkkeestä

Sijoituspäiväkirja

Toukokuu 2018

  

Kuun alussa myin vihdoin tappiopesäke ölynporauslauttoja vuokraavan Enscon osakkeet. Tappiota tuli noin parituhatta euroa. Tappion suuruuden voi suhteuttaa monella tapaa. Se on noin prosentin koko salkustani, kahden kuukauden säästöt osakkeisiin tai noin kolmannes vuotuisista osingoistani. Ensco-sijoituksessa astuin arvoansaan. Sijoitin yhtiöön hetkellä, jolloin toimiala oli oman syklinsä huipulla, samoin huipulla olivat yhtiön tulos ja osakekurssi. Markkinoille tuli runsaasti uutta kapasiteettia ja öljyn hinnan laskettua asiakkaat vähensivät investointejaan, oli nämä tekijät myrkkyä yhtiön myynnille ja tulokselle, ja osakekurssi seurasi alaspäin.

Kuten sijoitusviisaat korostavat, tappioiden välttäminen on ensiarvoisen tärkeää. Omat tappioni syntyvät huonosta suunnittelusta, jos sijoitus lähtee ostohetken jälkeen laskuun, minulla ei ole valmiiksi mietittyä toimintasuunnitelmaa. Sijoitusstrategiaani olen tappioita koskevan säännön kirjannut, mutten ole noudattanut sitä kurinalaisesti. Kiinnittämällä huomiota epäonnistuneisiin osakevalintoihin ja erityisesti ajoitukseen, pystyisin parantamaan salkun kokonaistuottoa merkittävästi.

Enscon myynti mahdollisti kuitenkin verovähennykset sijoitustuotoista ja pääoman irrottamisen osinkoa tuottamattomasta kohteesta. Tein lisäsijoituksen ExxonMobiliin, joka maksaa nykykurssille yli 4 prosentin osinkotuoton ja voi kääntää tuloksensa kasvuun, mikäli öljyn hinta jatkaa nousuaan. ExxonMobilia olen ostanut ensimmäisen kerran vuonna 2010 ja täydentänyt toisen kerran 2013.

Toukokuussa tein lisäsijoituksen myös Hennes&Mauritziin. Tämän oston kanssa voin olla samalla tiellä kuin Enscon kanssa. Sijoitustyylissäni otan kuitenkin välillä tiedostettuja riskejä sijoittaessani yhtiöihin, jotka ovat vaikeuksissa, mutta joilla on oletettavasti kyky, resurssit ja kilpailuetu kääntää liiketoiminta takaisin parhain päin. H&M:n kohdalla lasken sen varaan, että sijoittajat keskipitkällä aikavälillä ylireagoivat nettikaupan uhkaan.

Kuun lopussa ostin lisää Tikkurilaa ja Nordnetin euron kampanjassa pikkiriikkisen erän Nordeaa. Tikkurilaa ostin spekulatiivisessa mielessä. Ostoksella veikkaan sen puolesta, että Tikkurilan vaikeudet ovat tilapäisiä. Käännettä odottaessa Tikkurila maksaa puolet vuotuisesta osingostaan syksyllä ja jos kurssi nousee yli kuudentoista euron olen valmis luopumaan Tikkurilan osakkeista. Nordea ostoksen syynä oli lähinnä omistamieni osakkeiden lukumäärän pyöristäminen mukavaan tasalukuun – oikein esimerkillinen syy ostaa osakkeita.

Toukokuun seurannassa salkkuni arvo kohosi uudelle kymmentuhannelle, yltäen 211 000 euroon. Salkkuni olen tallettanut 125 000 euroa pääomaa. Nettovarallisuuteni ponkaisi kaksi kymppitonnista kerralla ja nousi 360 000 euron yläpuolelle. Osinkoja toukokuun loppuun mennessä oli kertynyt noin neljätuhatta euroa ja tahti vaikuttaisi olevan tavoittelemassani 6000 euron vuosivauhdissa – saamillani osingoilla teintilapäisen sijoituksen kiinteistösektorille.

Kevään osingot tuottamaan kiinteistöihin

Kevään osinkojen saavuttua arvo-osuustilille, tein uuden vaihtoehtoisen sijoituksen Groundfunding alustalla, jota käsittelin tarkemmin aiemmassa kirjoituksessani. Vaihtoehtoiset sijoitukset ovat minulle yksi tapa työllistää pääomaa, jolle en heti löydä sopivaa työpaikkaa osakemarkkinoilta. Groundfunding alustan kautta olen tehnyt sijoituksia monenlaisiin kotimaisiin kiinteistönkehityshankkeisiin. Edellisessä kirjoituksessa käsittelin Groundfundingia yleisellä tasolla, seuraavaksi tarkastelen muutamaa tekemääni sijoitusta ja joukkorahoitusalustan hyviä ja huonoja puolia.

En sijoittanut viimeisimpänä alustalla tarjolla olleeseen sijoituskohteeseen Kasnäs Marinaan. Lainaa haettiin uudisrakennushankkeeseen, rivitalojen rakentamiseen, aivan eteläiseen Varsinais-Suomeen. Vuokratontille rakennettavia rivitaloja kaavaillaan saaristosta manteerelle muuttamille asukkaille, lomakäyttöön ja sijoittajille. Lainalle asetettiin lainaan kokoon nähden suurehko reaalivakuus sekä lainaa nostavan yhtiön omistajien takaus. Lainalle maksettiin 8 prosentin korko ja tavoitteena oli kerätä 300 000 euroa pääomaa. Laina merkittiin 170 prosenttisesti ja hanke keräsi yli puoli miljoonaa euroa pääomaa. Minimisijoitus hankkeeseen oli 3000 euroa. Jätin sijoittamatta lainaan lähinnä koron sekä rakennettavan kohteen sijainnin ja luonteen vuoksi. Pienemmällä minimisijoituksella olisin saattanut harkita sijoituksen tekemistä.

Mihin olen sijoittanut?

Kasnäsin sijasta sijoitin Groundfundingin toiseksi viimeisimpään kohteeseen, lainaan Helsingin Marjaniemeen rakennettavien omakotitalojen rakentamiseksi. Lainalla oli 10 % korko ja vuoden laina-aika. Lainalle asetettiin heikommat vakuudet kuin Kasnäsiin, ainoastaan perustajaosakkaiden henkilötakaus. Rakennushankkeen taustalla oleva yhtiö oli voitollinen ja sillä ei ollut maksuhäiriömerkintöjä. Katsoin, että lainan korkeampi korko ja hankkeen luonne, talopakettina rakennettavat omakotitalot pääkaupunkiseudulla, kompensoivat reaalivakuuden puutetta. Tein lainaan pienimmän mahdollisen 2500 euron sijoituksen.

Yksi sijoituksistani, kesäkuussa erääntyvä, on ollut Ruutukasi Oy:n nostama ja Nurmijärvellä sijaitsevan asunto-osakeyhtiön hankintaan käytetty laina. Laina oli vuoden mittainen, kymmenen prosentin korolla ja lainan vakuutena oli hankitun kiinteistön osakkeita. Ruutukasi Oy:n taustalla oli alunperin julkisuudesta tuttu Jethro Rostedt, mutta tällä hetkellä yritys on kaupparekisterin mukaan Hjallis Harkimon hallinnassa. Sijoitin lainaan 2000 euroa ja ensimmäinen korkotilitys tapahtui joulukuussa 2017. Muita sijoituksiani ovat olleet esimerkiksi kaksi halliprojektia, joiden rakentamiseen käytetyt lainat maksettiin korkoineen etuajassa.

Johtuen huonoista kokemuksista Fundun ja Fixuran kanssa, suhtaudun vertaislainaukseen ja joukkorahoitukseen varauksella. Lisäksi mahdollinen asuntomarkkinoiden kuumentuminen ja korkojen nousu, voi heikentää lainanottajina toimivien yhtiöiden maksukykyä nopeastikin. Panokseni Groundfundingissa ovat tällä hetkellä moninkertaiset muuhun vertaislainaukseen tai joukkorahoitukseen nähden. Minulla on sijoitettuna kuuteen eri lainaan 8500 euroa. Potissa on kaksi kolmasosaa osinkosalkusta lainattua rahaa, jonka palautan hiljalleen osakesijoituksiin.

Alustan toiminta

Groundfunding palveluun voi tallettaa rahaa yleisimmillä pankkitunnuksilla. Talletusta ei välttämättä tarvitse tehdä etukäteen, vaan sen voi tehdä myös sijoituksen yhteydessä. Avautuvat kohteet lähetetään sähköpostilla rekisteröityneille käyttäjille ja ne ilmoitetaan alustan etusivulla. Tähän saakka lainojen rahoitus on täyttynyt nopeasti, joten sijoittajan on tullut tehdä sijoituspäätös nopeasti. Kiireen ei kuitenkaan tule mennä sijoituskohteeseen tutustumisen edelle.

Alustan Oma tili -sivulta voi tarkastella omia sijoituksia. Sivusto summaa sijoitusten keskituoton. Oma keskituottoni on 9,5 prosenttia, ennen mahdollisia luottotappioita. Yhteenveto summaa myös avoimen korkotuoton ja kertyneen nettokorkotuoton. Sijoitukset -välilehdeltä sijoittaja voi palata omiin sijoituskohteisiinsa ja seurata kohteiden päivityksiä. Takaisinmaksettua pääomaa ja korkotuoton voi nostaa muutamalla klikkauksella takaisin omalle pankkitilille.

Mitä hyviä ja huonoja puolia Groundfundingin kautta sijoittamiseen liittyy?

Hyvät puolet

• Osakemarkkinoista riippumaton korkeahko tuotto korkeaa riskiä vastaan.
• Lainoissa on tyypillisesti korkotilityksiä kerran tai kaksi laina-ajan aikana.
• Sijoitustuotot ilmoitetaan automaattisesti verottajalle ja niistä tehdään ennakonpidätys.
• Alusta hyötyä erilaisista kiinteistökehityshankkeista, jotka ovat muutoin vaikeasti yksityissijoittajan ulottuvilla.
• Palvelu ei pidätä sijoittajalta palkkioita korkotuotosta.

Huonot puolet

• Suuret minimisijoitukset hankaloittavat sijoittajan hajautusta ja korkotuottojen uudelleen sijoittamista. Korkotuotot voi sijoittaa uudelleen, jos lisää uuttaa pääomaa uuteen lainaan.
• Pääoman nostot maksavat kaksi euroa, joka hankaloittaa korkotuottojen nostoa sijoitettavaksi uudelleen palvelun ulkopuolella.
• Kohteita tulee verrattain harvoin alustalle ja nähtävästi kovan kiinnostuksen vuoksi ne merkitään nopeasti täyteen. 
• Sijoittajan on hankala arvioida kuinka lainanottajan muu liiketoiminta vaikuttaa yhtiön maksukykyyn. 
• Alustalla on vasta lyhyt historia ja kohteita on ollut lukumääräisesti vähän. Siksi on vaikea arvioida, kuinka moni laina tulee päätymään luottotappioon.

Kaikkia rakennushankkeita arvioitaessa sijoittajan on aina huomioitava, että sijoitus on laina yritykselle. Lainan vakuutena on hyvä olla reaalivakuuksia, tyypillisesti kiinteistö tai sen osa. Jälleen kerran on syytä huomauttaa,  että vaihtoehtoisiin sijoituksiin, tai mihinkään muuhunkaan, yksittäiseen sijoituskohteeseen ei kannata allokoida poikkeuksellisen suurta osuutta kokonaisvarallisuudestaan. Jos osakemarkkinoilta on vaikea löytää kriteerejä täyttävää kohdetta, voi kevään osingoille olla hyvä pohtia kokeilua helpolla kiinteistösijoituksella.